Blogit Blogit

Järjestöt ovat tärkeä kumppani Ohjaamoille

Kirjoittanut Titta Korpilauri

Oletteko ottaneet järjestöt mukaan, kun kehitätte Ohjaamojen toimintaa?  Miten olette huomioineet kolmannen sektorin?  Näihin kysymyksiin olen saanut vastata Ohjaamojen kehittämisen aikana useasti. Kysymyksiin en myöskään halua vastata kyllä tai ei –vastauksilla, sillä Ohjaamojen ja järjestöjen yhteistyön kehittämistä on tarpeen ajatella laajemmin.

Ohjaamojen perusajatuksena on kehittää monialaista yhteistyötä paikallisesti ja paikallisista tarpeista lähtien. Ohjaamoja on kehitetty yhdessä nuorten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Ohjaamoille tehdyn kyselyn perusteella noin puolella Ohjaamoista järjestöt tarjoavat palveluja Ohjaamon tiloissa. Espoossa Ohjaamotalo kokoaa saman katon alle nuorten palveluja ja siellä yhteistä työtä nuorten hyväksi kehitetään usean järjestön kanssa. Fyysisesti samassa osoitteessa toimivat Ohjaamo, Tyttöjen talo, Monik ry ja Vamos. Juuri avattu Espoon Ohjaamotalo on yksi esimerkki raja-aidat ylittävästä yhteistyöstä nuorten palveluissa. Nuoren saapuessa Ohjaamotaloon hän saa tarvitsemansa avun ilman, että hänen tarvitsee tietää kenen ammattilaisen luokse hänen tarvitsee mennä.  Yhteiset tilat mahdollistavat sektorirajat ylittävän työn nuoren hyväksi.

Uskallan väittää, että järjestöjä on mukana jokaisen Ohjaamon verkostossa.   Esimerkiksi Martat , Vamos ja Nuorisoasuntoliitto ovat mukana useamman Ohjaamon toiminnassa. Suomen pakolaisapu on mukana  Helsingin Ohjaamossa  joka viikko. Ohjaamojen ja järjestöjen kumppanuutta on kuitenkin kehitettävä tavoitteellisesti. Yhteistyön kehittämisessä pätevät samat lainalaisuudet kuin verkostotyössä yleensä. Toiminta lähtee liikkeelle yhteisten tavoitteiden määrittelystä. Tavoitteiden määrittelyn edellytyksenä on yhteinen aika kehittämistyölle. Tavoitteiden ja yhteisen ajan taustalla tulee olla tahto ja halu tehdä yhteistyötä. Parhaimmillaan yhteinen työ tuo hyötyjä ja synergiaetuja kaikille osapuolille.

 

Järjestöjen ketteryys ja joustavuus luovat monia mahdollisuuksia reagoida nuorten tarpeisiin. Ohjaamo luo parhaimmillaan yhteistyölle alustan, jossa voivat toimia niin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Järjestöt yhteistyössä julkisten palvelujen kanssa pystyvät yhdessä luomaan siltaa nuoriin, jotka ovat riskissä jäädä julkisen palveluverkoston ulkopuolelle. Samaan aikaan järjestöt madaltavat Ohjaamojen kynnystä, koska heillä on mahdollisuus kohdata nuoria ilman viranomaisvelvoitetta.

Yhteinen työ, jota tehdään eri organisaatioiden kanssa vaatii jatkuvaa dialogia. Dialogille on juuri nyt tilausta sote –ja maakuntauudistusten keskellä. Itse uskon, että muutos on aina myös mahdollisuus. Ohjaamot ovat lyhyen elinkaarensa aikana osoittaneet tarpeellisuutena nuorten palvelujen kokoajina. Nuorten kanssa toimiessa voi aina uudelleen todeta, että koskaan ei voi olla valmis. Saman voi todeta Ohjaamoja kehitettäessä. Ohjaamokaan ei ole vielä valmis. Vain toisiamme kuunnellen, yhteisiä tavoitteita tavoitellen luomme parempia palveluja nuorille.

 

 

Ps. SOSTEn Marjo Riitta Toivonen on bloggasi viime viikolla aiheesta Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö  

https://www.soste.fi/ajankohtaista/kunnan-kehittamisen-valtti-kunta-jarjesto-yhteistyo.html

Kommentit
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen.

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa