Blogit Blogit

Joulukirje Ohjaamoille

Hei vaan kaikki Ohjaamot ympäri Suomen maan. Ajattelin kirjoittaa teille kirjeen. Joulun tienoohan on kirjeiden ja korttien sesonkiaikaa – virkistymme muistamaan kaikkia etäisiäkin ystäviä ja lähestymme joulupukkia toiveikkain viestein. Luin aamun Helsingin Sanomista, että joulupukin pääpostiin saapuu vuodessa noin 500 000 kirjettä Suomesta ja ulkomailta. Postitonttu kertoo viihtyvänsä hyvin työssään, lisäbonuksena hänen pestissään on kertomansa mukaan hyväntuuliset asiakkaat.

Tätä kirjettä kirjoittaa kehittämisasiantuntija, psykologi, kouluttaja, ohjaaja ja myös ihan vaan asioista kiinnostunut tyyppi. Erityisesti minua kiehtovat ne ilmiöt, paikat ja tilanteet, missä ihmiset tekevät hyviä asioita toisille ja toisten kanssa, yhteistyössä.  Niissä on paljonkin tutkimista ja pohtimista.  Sanotaan että maailma on nyt kylmä ja kova paikka – totta sekin. Ja samaan aikaan tapahtuu monenlaista upeaa edistystä. Esimerkkinä mainitsen CoPassion –tutkimushankkeen, jossa monitieteisesti tutkittiin myötätunnon ja inhimillisyyden vaikutusta hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Joskus pitää itse tehdä valinta, mihin huomionsa kiinnittää. Viisaasti on sanottu, että se johon keskityt alkaa kasvaa. Toivon että te Ohjaamotkin jaksatte keskittyä hyvään tulevaisuuteen, vaikka haasteita olette jo kohdanneetkin.

Tutkija Mirja Määttä on toimittanut kiitosten arvoisen teoksen Ohjaamoista. Moni asia tässä kirjassa ilahdutti minua. Erityisesti haluan kokeneena ohjaajana nostaa esiin maininnan kuuntelemisen tärkeydestä.  Teette Ohjaamoissa paljon upeaa työtä, ja kaiken sen pohjalla on kuitenkin kuunteleva läsnäolo. Palautteissa mainitaan ”ohjaaja kuunteli ajatuksiani ja toiveitani”. Sille rakentuu kaikki. Olisipa tärkeää että edelleen jaksatte kuunnella. Ja toinen puoli: toivon että teitäkin kuunnellaan tässä yhteiskunnassa myös jatkossa.

Kirjan lukemisen lisäksi sain tuntumaa Ohjaamo-toimintaan alkusyksyn Ohjaamo-risteilyllä ja sitä edeltävässä seminaarissa.  Katselen teitä Ohjaamoita tällä hetkellä vähän sivusta: en ole asiakas, en ohjaamotyöntekijä enkä ihan suora yhteistyökumppanikaan kuin välillisesti. Teen töitäni KEHA-keskuksessa, toiminnan kehittämisen yksikössä. Monien muiden töiden ohella edelleen kehitämme TE-toimistojen asiantuntijoiden ja psykologien ohjauksen osaamista valtakunnallisesti. Käytännössä suunnittelen valmennuksia, koulutan, annan työnohjausta, tuen eri tavoin ihmisten työn tekemistä. Osa asiakkaistamme työskentelee Ohjaamoissa, ja valmennuksiimme osallistuvien kautta tulee kokemustietoa työstänne.

Työssäni saan seurata läheltä TE-toimistoissa tapahtuvia muutoksia. Maakuntauudistuksen myötä Te-palvelut siirtyvät osaksi kasvupalveluja maakuntiin ja sittemmin mahdollisesti yksityisille palvelutuottajille. Emme tiedä vielä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Ja kuten muutostilanteissa aina tapahtuu – herää myös huolta tulevasta, surua mahdollisista menetyksistä, pelkoja – aiheellisia tai aiheettomia, emme tiedä. Mikä muuttuu? Miten muuttuu? Ja miten muutokset itse kunkin töihin ja tekemisiin vaikuttavat? Asiakastyö, ohjaustyö - kuka hoitaa, miten ja missä? Onko muutos hyväksi vai pahaksi? Lisääntyykö syrjäytyminen vai ovatko uudet järjestelmät ja tekemisen muodot ketterämpiä? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Myös oma työyksikköni on epävarmuuden tilassa. Valtakunnallisella osaamisen kehittämisellä TE-hallinnossa on yli 40-vuotinen historia ja nyt varmaa on vain se, että tässä muodossa jatkamme vuoteen 2020 saakka.  Tässä muutosten tohinassa myönteiset uutiset Ohjaamoista ovat olleet mieltä vahvistavia. Katsotaan onko meillä mahdollisuus vielä näinä viimeisinä vuosina tukea ohjaamolaisten osaamista – asiasta on varovaista keskustelua käyty.

Tapahtui mitä tahansa näen ihmisten välisten yhteyden, puhumisen, jakamisen ja avoimuuden isona kantavana voimana muutoksissa. Ihmisolento on vahvasti sidoksissa toisiin ihmisolentoihin. On hyvä löytää tilanteita ja paikkoja, joissa ohjausalan väki voisi monialaisesti miettiä alan hyvää ja entistäkin parempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi alueelliset ELO-ryhmät ovat mahdollisuus, jota ei kannata nyt hukata vaan vahvistaa toimintaa – koulutuksia, aamukahveja, keskustelua, ajatusten vaihtoa, mukavia hetkiä hyvässä hengessä edelleen niin kuin tähänkin asti.

Toivotan Ohjaamoille pitkää ikää ja terveyttä. Rahaa oli jaossa kuluneena vuonna pitkän iän varmistamiseksi (rekrytoinnit), ja henkistä terveyttä tukee TESSU ja OSMO- projektit valmennuksillaan vielä jonkin aikaa. Ohjaamojen konsepti on erinomainen ja Ohjaamojen vakinaistaminen oli aplodien arvoinen uutinen.  Ohjaamot ovat siis keskeinen ja jatkossa pysyvä osa ohjauksen kokonaiskuvaa maassamme.

Joulukirjeeni lopuksi nostan teille, hyvät Ohjaamot, kolme hyvän mielen korttia (Tukiainen, M. 2016, PS-kustannus) uudelle vuodelle 2018. Näin kortit antavat teille vinkkiä ensi vuodeksi: JOUSTAVUUS, PALAUTTEEN PYYTÄMINEN ja ONNISTUMISEN JUHLISTAMINEN. Kyllä kortit tietävät :)

Rentoa joulua ja onnekasta vuotta 2018!

Kirjoittaja:
Merja Niemi-Pynttäri, kehittämisasiantuntija, KEHA-keskus

Kommentit
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen.

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa