Ohjaamoissa tarvitaan osatyökykyisten ohjausosaamista

Ohjaamoissa on todettu suuri tarve vastata myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Tukea voidaan antaa esimerkiksi harjoittelemalla yhdessä työpaikkahaastattelua tai auttamalla asumistuen hakemisessa. Noin joka toisella suomalaisella on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus, joka voi heikentää työkykyä ainakin tilapäisesti.

Järvenpään Ohjaamon palveluohjaaja Päivi Kemp ja työvalmentaja Julia Örn toteavat, että kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta tai työpajatoiminnasta ei aina löydy sopivaa palvelua kaikille, jotka tarvitsevat jonkinlaista kevyempää ja lyhytkestoisempaa tukea työelämään tai koulutukseen pääsemiseksi. Siksi Ohjaamojen matalan kynnyksen tukipalvelut on koettu tarpeellisiksi.  

Henkilökunnalla ei tarvitse olla vankkaa sosiaalityön osaamista, mutta heidän verkostojensa kautta sitä löytyy tarvittaessa. Apu on usein yhden puhelinsoiton päässä. Verkostojen hyödyntämisen lisäksi Ohjaamojen onnistuneeksi koettu toimintatapa perustuu asiakkaalle annettavaan aikaan, joskus useamman tapaamisen tai yhteydenpidon muodossa.

- Meille tulevat nuoret eivät yleensä tiedä, minkä tahon tukea tai tietoa tarvitsisivat, koska kokonaisuus tuntuu sekavalta, Päivi Kemp toteaa.

Tuki voi olla näennäisesti hyvinkin pientä, keskustelua, tsemppaamista, toivon ylläpitämistä. Joillekin se on silti ratkaisevaa valintojen tekemiseksi.

TE-toimistojen palveluita tarvitsevien asiakkaiden on mahdollista asioida Ohjaamossa, jos heillä on esimerkiksi tarve päivittää työllistymissuunnitelmaa. Tai heillä voi olla monialaisempi palvelutarve, joka voidaan arvioida myös Ohjaamossa esimerkiksi TYP:n eli työllistymistä edistävän monialaisen palvelun asiakkuuteen pääsemiseksi. Lisäksi TE-hallinnon kautta alueen Ohjaamot ovat saaneet myös opinto-ohjaajan ja ammatinvalintapsykologin resursseja käyttöön. Koordinaattoreita on kaksi, asiantuntijoita neljä. Asumisneuvoja on paikalla yhtenä päivänä viikossa.

- Voimme auttaa etsimään työkokeilupaikkaa ja antaa muuta lyhytkestoista käytännön tukea. Opetamme asioimaan eri viranomaisten kanssa sekä sanastoa, jota asiakkaat mahdollisesti tarvitsevat, jos pitää hakea etuuksia vaikkapa Kelasta tai TE-toimistosta.

Ohjaamojen henkilökunta on voinut täydentää ohjausosaamistaan esimerkiksi OTE-kärkihankkeeseen kuuluvalla työkykykoordinaattorikoulutuksella. Koulutus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka toimivat osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista tukevissa palveluissa.

Moneen asiaan keskittyminen voi uuvuttaa

Osaamista osatyökykyisten henkilöiden palveluista ja niihin hakeutumisesta on useassa Ohjaamossa, mutta sitä tarvittaisiin kaikissa toimipaikoissa. Polulla kohti työelämää tai opintoja tai muuta eteenpäin vievää ratkaisua voi olla monta mutkaa. Energiaa ei välttämättä riitä opiskelupaikan hakemiseen, jos jo asunnon etsintä on hankalaa. Moneen asiaan ei aina jaksa keskittyä ilman sellaisen henkilön tukea, joka tuntee Suomen palvelujärjestelmää ainakin jonkin verran - tai tietää mistä kysyä.

Julia Örn ottaa esimerkin työllistymistä tukevasta vammaispalvelusta, johon pääsemiseksi pitäisi tietää, mistä sinne saa lähetteen tai ohjauksen ja mikä taho sen maksaa. Voi vaatia monta turhautumista aiheuttavaa soittoa tai viestiä, jotta pääsee perille, miten pitäisi edetä.

Olennaista on myös, missä vaiheessa tukea on saatavilla. Tarvetta voi olla esimerkiksi silloin, kun on juuri valmistunut erityis- tai muusta ammattioppilaitoksesta, mutta työnhaun aloittaminen tai työkokeilupaikan etsintä tuntuvat ylivoimaisilta.

- Kaikilla työelämä ei ole heti realistinen tavoite, vaan on opeteltava vaikkapa pitämään itsestä ja terveydestä parempaa huolta. Meillä on Järvenpäässä kaupungin tarjoamaa liikunnan ohjauspalvelua, josta saa henkilökohtaista neuvontaa liikunnan lisäämiseksi omassa arjessa. Se on yksi toimintakyvyn ylläpitämisen tukikeino, Örn kertoo.

Tuen lisäksi oltava motivaatiota

Järvenpään Ohjaamo on seitsemän muun Keski-Uudenmaan Ohjaamon kanssa mukana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaan OTE-kärkihankkeeseen kuuluvassa FOKUS-kokeiluhankkeessa, jossa asumisen tuki on yksi osa toimintaa.

Julia Örn kertoo mieleen jääneen esimerkin siitä, miten asumiseen liittyvä tuki auttoi nuorta eteenpäin.

- Nuorella oli opiskelupaikka, mutta ei asuntoa, eikä hän ollut ennen asunut yksin. Lähdin hänen mukaansa Kelaan, jossa selvitimme asumistuen saamisen ehtoja. Lopulta hän sai asunnon ja siihen tuen ja löysi myös työtä opintojen ohella, hän kuvaa hyvin sujunutta ohjausprosessia.

Kemp ja Örn korostavat, että asiakkaaksi tulevan motivaatio on kaiken avain, ei se, millainen tausta tai elämäntilanne hänellä on.

Huippuosaaja ei tarvitse heti olla!

Sekään ei aina ole ratkaisevaa, että on mukana eri palveluissa ja on osannut itse hakea vaikkapa asumistukea.

- Ratkaisevaksi voi muodostua se, että ei vain saa parannettua valmiuksia työelämään suuntautumiseen. Mielestämme on tarkoituksenmukaisinta katsoa tulevaan ja miettiä yhdessä keinoja, jotka auttavat selkiyttämään nuoren jatkopolkua.

Vailla työkokemustakin olevia nuoria he haluavat rohkaista työnhakuun miettimällä, millaisia vahvuuksia itsellä on ja mitä on oppinut esimerkiksi harrastuksissa. Työvalmentaja voi yhdessä nuoren kanssa luonnostella CV:tä, jolle voidaan luoda ilmettä esimerkiksi kuvilla.

- Nuoret kuulevat jatkuvasti ihmisistä, jotka ovat pärjänneet hyvin ja vaikuttavat täydellisiltä työssään, moniosaajilta ja huippuammattilaisilta. Kritiikki omaa osaamista tai sen puutetta voi kasvaa suhteettomaksi. Kenenkään elämä tuskin on silti niin aurinkoista, kuin ulospäin näyttää, Kemp ja Örn sanovat.

Työn ja tekijän kohtaamisia yleisestikin etsiessä täytyisi pitää mielessä, että työtehtäviä voi räätälöidä sopiviksi ihmisille, ei niin, että ihminen on kyvytön johonkin tehtävään eikä siksi sovellu siihen, ohjaamolaiset tähdentävät vielä.

Erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien nuorten määrästä ei ole saatavilla tuoretta tietoa, mutta kaikista työikäisistä vammaisetuuksia saa THL:n mukaan seitsemän prosenttia. Ihmisoikeuskeskuksen ja Vammaisfoorumin tuoreen kyselyn mukaan vammaisista henkilöistä (n=2022) on palkkatyössä 14 prosenttia. Vammaisuus ei sinänsä johda osatyö- tai työkyvyttömyyteen, mutta voi vaikeuttaa työllistymistä mm. työnantajien ennakkoasenteiden ja tiedonpuutteen vuoksi.

Teksti: Kati Savela, kati.savela@vates.fi , Vates-säätiö

Tilastolähteet: syrjinta.fi


No comments yet. Be the first.

Nuorten asunnottomuus on kasvanut, vaikka kokonaisuudessaan asunnottomuus on laskenut. Nuorten asunnottomuus on ratkaistavissa yhteistyöllä. Ohjaamot ovat yhteistyön alusta myös nuorten asumisasioiden
Katso nyt TESSU-webinaarien tallenteet! Keväällä 2018 järjestettyjen webinaarien tallenteet ovat TESSU-Youtubessa.
Armi Itätalo tarkasteli pro gradussaan rodullistettujen nuorten palvelukokemuksia Ohjaamossa. Palvelukokemusten ohella tutkimuksessa pureuduttiin työmarkkinakansalaisuuden eetokseen yhteiskunnassamme.
Alkukesästä sosiaalisessa mediassa kiersi #olisinpatiennyt-haaste. Ajatuksena oli kirjoittaa omalle nuorelle itselleen asioita, joita olisi ollut hyvä silloin tietää. Sosiaalinen media täyttyi
Jokainen Ohjaamo on toimintaa aloittaessaan miettinyt tapoja, miten nuoret tavoitetaan ja saadaan Ohjaamon palvelujen pariin. Ohjaamoissa on viimeisten vuosien aikana nuoria tavoittelevaa viestintää