Ohjaamot kysyvät ja ministeriöt vastaavat

Ohjaamoiden kysymyksiin ovat vastanneet:
Merja Hilpinen, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Janne Savolainen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
Elise Virnes, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Miten Ohjaamot nähdään osana ammatillisen koulutuksen reformia? Mikä on Ohjaamojen rooli oppilaitosten opiskelijapalveluihin ja työelämäyhteistyöhön liittyen?

Ohjaamoilla on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen reformin tukena, ei ehkä niinkään osana sitä. Ohjaamothan tarjoavat palvelujaan myös muille kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutuville, sen keskeyttäneille tai siellä oleville, joten Ohjaamot ovat osa laajempaa tieto-, neuvonta- ja ohjauskokonaisuutta.

Ohjaamoiden rooli voisi olla ajan tasalla oleva innostamo, kun nuori tai aikuinen haluaa / tarvitsee koulutusta. Yksi tie voisi johtaa ammatilliseen koulutukseen. Tai kun koulussa ei suju, Ohjaamot voisivat tukea, kannustaa ja tehdä koulutuksen merkityksen näkyväksi. Jos koulussa opinto-ohjaus tai opiskeluhuollon palvelut eivät kohtaa opiskelijaa tai jos sukset ovat ristissä, Ohjaamo voisi silloin ulkopuolisena toimijana tarjota tukeaan tai välittää erilaisten näkemysten välillä. Ohjaamot toimisivat etukäteistukena ja oheistukena koulutuksen aikanakin, mikäli siihen on tarvetta.

Koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyössä kaikkien opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman. Tässä suunnitelmassa sovitaan yhdessä tavoitteet opiskelulle ja missä, miten ja minkälaisella tuella opiskelija osaamisensa hankkii. Esimerkiksi tulevista koulutussopimuspaikoista sovitaan tässä suunnitelmassa samoin kuin ohjauksen tai erityisopetuksen tarpeesta. Koulutuksen järjestäjä tekee koulutussopimukset työpaikkojen kanssa.

On ensiarvoisen tärkeää, että Ohjaamojen henkilökunta osaa ohjata nuoria ja aikuisia kaikissa muutoksissa, joita ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu 1.1.2018 alkaen. Ohjaamojen yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa paikallisella tasolla on hyvä suunnitella yhdessä ja tehdä myös koulutuksen järjestäjät tietoisiksi Ohjaamojen tarjoamista palveluista.

Onko ministeriöistä tulossa suosituksia Ohjaamo-toiminnalle sen vakiinnuttamisen tueksi?

Ohjaamo-toiminnan taustaksi laadittu suositus ”Ohjaamo-toiminnan perusteet” 2015 on edelleen voimassa ja sen suuntaviivojen pohjalta vakiinnuttamisessa on hyvä edetä. Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on syksyllä 2016 laatinut linjaukset ohjauspalveluiden monialaisuudesta kaikenikäisille.  Nämä linjaukset tukevat myös Ohjaamo-toiminnan kehittämistä ja vakiinnuttamista. Luonnokset laeista alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä laki rekrytointi- ja osaamispalveluista sinänsä tukevat ja mahdollistavat monialaisen toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Monialaisella yhteistyöllä on tulevaisuudessa vahva asema, mutta valmistelussa olevat uudistukset väistämättä muuttavat jollain tavalla myös Ohjaamoiden asemaa.  Aiemmin annetut suositukset ovat siis voimassa, mutta niitä päivitetään ja pidetään ajantasaisena.

Miksi Ohjaamojen koordinointivastuu ollaan siirtämässä maakunnille? Jokaisessa kunnassa nuorten tarpeet ovat paikallisesti erilaisia ja kunnissa on se ajantasainen tieto ja taito kohdata palvelua tarvitsevat nuoret.

Tällä hetkellä ei ole linjausta siitä, että koordinointivastuuta, tai paremminkin järjestämisvastuuta, oltaisiin siirtämässä maakunnille. Käynnissä olevat uudistukset ovat kuitenkin niin merkittäviä, että erilaisia vaihtoehtoja on keskusteluissa niin virkamies- kuin myös poliittisella tasolla. Maakunnille siirtyy järjestämisvastuu sekä SOTE -palveluista että kasvupalveluista, joten on joka tapauksessa todennäköistä, että vaikutuksia myös Ohjaamo-toimintaan tullaan näkemään. Voidaan ajatella, että maakunta olisi luontevan kokoinen yksikkö ottamaan toiminnan järjestämisvastuulleen / koordinointiinsa. Tällaista linjausta ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Vaikka tällainen muutos tapahtuisi, niin luonnollisesti tarkoituksenmukaista olisi, että kuntien toimijat kuuluisivat ohjaamoverkostoon ja osallistuisivat palvelujen ja toimintojen verkostomaiseen, monialaiseen toteuttamiseen. Ohjaamoissa tarvittava osaaminen koostuu kaikkien toimintaan osallistuvien tiedosta ja taidosta ja erityisesti näiden luovasta yhdistämisestä ja yhdessä oppimisesta. On ratkaisu mikä hyvänsä, ei ole kenenkään etu tai tavoite, että syntyneet hyvät ja tuloksekkaat toimintatavat kadotettaisiin uudistuksissa. Tästä syystä on tärkeää, että Ohjaamoiden tilastoinnit ovat kattavia ja ajantasaisia niin paikallisen tason kuin myös valtakunnallisen tason päätöksenteossa.

Onko ministeriöt harkinneet Ohjaamoille jatkorahoitusta ylimenokaudelle, jotta toimintaa voidaan juurrutta muuttuvassa toimintakentässä? Jos Ohjaamot lopettavat toimintansa muutosten keskellä, tulee kaikki opittu valumaan hukkaan. Miten varmistetaan, että kaikki kehitetyt osa-alueet säilyvät Ohjaamoissa myös jatkossa, sillä työ liittyy kaikkeen muuhun (asuminen, terveys jne.).

Erilaisia keskusteluja käydään aktiivisesti Ohjaamoiden asemasta uudistusten osana. Kenenkään tavoitteena tai etuna ei ole, että syntyneet hyvät käytännöt katoavat uudistusten jalkoihin. Ohjaamoiden asemasta keskustellaan ja tahtotila on säilyttää syntyneet hyvät käytännöt. Erilaisia ratkaisuja etsitään aktiivisesti.

Miksi työllisyyspalvelut aiotaan yhtiöittää? Kunnan nuorten kannalta huono ratkaisu, koska kokonaiskoordinaatio vaarantuu ja palvelut pirstaloituvat. Nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, Ohjaamo-toiminta ja työllisyyspalvelut / nuorten työpaja: kun ne kaikki on kunnan omaa työtä, saavutetaan nuoren kannalta palveluprosessi, joka toimii nuoren kannalta helpoiten. Samalla saavutetaan ehjä palvelukokonaisuus lähipalveluna ja monialaisesti tuotettuna.

TE-palveluiden yhtiöittämisestä on sovittu hallituksessa. Tavoitteena on saada kaikkien toimijoiden eli myös yritysten voimavarat edistämään työllisyyden paranemista ja tähän tavoitteeseen liittyvien palvelujen kehittämistä. Yhtiöittämisellä eri toimijat halutaan saattaa ikään kuin samalle viivalle. Yhtiöittäminen ja palvelutuotannon kilpailuttaminen voivat vaarantaa kokonaiskoordinaatiota niin SOTE -palveluissa kuin kasvupalveluissakin. Lakiin alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä lakiin rekrytointi- ja osaamispalveluista yritetään vielä saada luonnosvaihetta täsmällisempiä säädöksiä palveluiden yhteensovittamisesta ja monialaisen yhteistyön koordinoinnista. Palveluiden hankinnassa ja hankintoihin liittyvissä sopimuksissa tulisi edellyttää palvelujen tuottamista monialaisuutta hyödyntäen. Monialaisuuden tulisi koskea kaikkia Ohjaamo-toimijoita eli maakunnan järjestämisvastuulla olevia SOTE- ja kasvupalveluita sekä kuntien vastuulla olevia nuorisotyötä (mukaan lukien etsivä nuorisotyö), kouluja ja oppilaitoksia sekä kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Kaikkien palveluiden (siis muidenkin kuin ns. Ohjaamo-palveluiden) hyvän integraation turvaamiseksi tarvitaan paneutumista palvelutuotannon alkuvaiheeseen (palvelutarpeiden arviointi ja palveluohjaus) sekä toisaalta loppuvaiheeseen (seuranta, laadun arviointi ja kehittäminen).

Mihin työ- ja elinkeinopalvelut sijoittuvat maakuntauudistuksessa?

Työ- ja elinkeinopalvelut muuttuvat nimeltään kasvupalveluiksi. Kasvupalveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla ja tuottamisvastuu kilpailutuksen kautta valittavilla toimijoilla. Toimijoita voivat olla julkiset tai yksityiset yhtiöt sekä kolmannen sektorin toimijat. Maakunta voi itse tuottaa oman yhtiönsä kautta vain siinä tapauksessa, että markkinoilta ei ole löydetty sopivia toimijoita (ns. markkinapuutetila). Pääkaupunkiseudulle tulee erillisratkaisu, jossa kunnat yhdessä toimivat kasvupalveluiden järjestämisvastuussa.

Jatkossa ei voida mennä pelkkä työn löytyminen edellä, sillä ihmisen elämään vaikuttaa niin monet muutkin asiat. Yksi luukku on tärkeää, miten se varmistetaan?! Miten sote pysyy kasvupalveluiden yhteydessä? Muistetaanko, että puolen vuoden polku terveys- / sosiaali- / tms. palveluissa voi ja johtaakin usein työhön. Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja jos palvelut ovat pirstaloituneet, ei yhteistä paikkaa tiedolle ole vaan se johtaa pomputteluun ja nuoren tippumiseen palveluiden väliin.

Ohjaamo-toiminnan linjaukset alun perin ja edelleen sisältävät kokonaisvaltaisuuden, helpon saavutettavuuden ja eheän palvelupolun. Myös Ohjaamo-toiminnan tavoite on selkeä ja laaja: nuoren tukeminen kiinnittymään oppimiseen työhön ja yhteiskuntaan (osallisuus/arki). Vaikka Ohjaamoiden tavoitteena on tukea nuorta kohti koulutusta ja työelämää, niin tavoitteena ei ole ollut eikä ole pelkkä työn löytyminen. Osalla nuorista polku kohti työelämää ja koulutusta on lyhyt ja toisilla reitti on pidempi. Tämän on ollut Ohjaamoiden toiminnan käynnistämisen tausta-ajatuksia. Toki eri Ohjaamoilla on toiminnassaan hieman erilaisia painotuksia. Tämäkin on ollut tavoitteena alusta alkaen.

Onko olemassa vaara, että Ohjaamo-toiminta jää toissijaiseksi asiaksi "suurempien" hallinnollisten uudistuksen keskellä ja niiden jalkoihin? Otetaanko tämän tyyppinen monialainen yhteistyömalli riittävän vakavasti ylemmillä virkamiestahoilla?

Luonnollisesti monet asiat voivat jäädä esimerkiksi SOTE-uudistuksen jalkoihin, koska uudistus on rahallisesti ja toiminnallisesti niin mittava. Monialainen yhteistyömalli otetaan varsin vakavasti ministeriöiden virkamiesten keskuudessa. Myös poliittinen johto on osoittanut laajaa sitoutumista Ohjaamo-malliin.

Ovatko kaikki ministeriöt sitoutuneet Ohjaamoiden toimintamallin edistämiseen?

Kyllä. Sitoutuneisuuden aste voi kyllä vaihdella ja eroja voi olla siinä, mitä puolta Ohjaamo-toiminnassa pidetään tärkeänä.

Miten etsivän työn rahoitusta on aiottu jatkossa tukea?

Etsivää nuorisotyötä tuetaan jatkossakin valtionavustuksella. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia. Vuoden 2018 valtionavustukset myönnetään uuden nuorisolain (1285/2016) säännösten perusteella. Jatkossakin valtionavustus kohdennetaan etsivän nuorisotyön työntekijän palkkauskuluihin ja se on enintään 30 000 euroa /htv. Mahdollisista uusista linjauksista ilmoitetaan syksyllä 2017 hakuilmoituksessa.

Avustuksen tarkoitus on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää ja edistää nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaan sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä erityisesti koulutuksen järjestäjien, Ohjaamojen, nuorten työpajatoiminnan ja kunnan sosiaalityön kanssa.

Etsivä nuorisotyö vs. palveluohjaus. Työnjako ja roolien merkitys nuoren kannalta.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaan sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä erityisesti koulutuksen järjestäjien, Ohjaamojen, nuorten työpajatoiminnan ja kunnan sosiaalityön kanssa.

Etsivällä nuorisotyöllä ja palveluohjauksella on yhtymä kohtia. Palveluohjauksella tarkoitetaan luottamuksellisen suhteen luomista asiakkaaseen ja keskustelua asiakkaan palvelutarpeesta asiakkaan kanssa. Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan hyvän ja toimivan arjen vahvistaminen, millaiset palvelut hyödyttävät asiakkaan omia voimavaroja ja tavoitteita. Palveluohjaaja ei tee asiakasta koskevia päätöksiä tai muutoin toteuteta viranomaisten tai palvelutuottajien tehtäviä.

Nuoren kannalta asiakasohjaus voi alkaa joko etsivässä nuorisotyössä tai Ohjaamossa. Ohjaamo-toiminta ei ole vielä kaikkien nuorien saavutettavissa, joten etsivä nuorisotyö on auttaa siinä tapauksessa. Jos etsivä nuorisotyö on osa Ohjaamo-toimintaa, toimijat sopivat työnjaosta yhdessä. Pääasia on, että nuori tulee autetuksi.

Etsivää nuorisotyö sai vuonna 2016 yhteydenottopyyntöjä 26 499. Yhteydenottopyyntöihin liittyen etsivä nuorisotyö tavoitti 18 550 nuorta. Toimenpiteisiin ohjattiin 13 716 nuorta.