Blogit Blogit

Kolme kehittämiskohdetta

Meiltä kohtaamolaisilta kysytään usein mitä kehittämiskohteita Ohjaamoissa on. Usein kysyjä haluaa tietää mitä kehittämiskohteita näemme erityisesti hänen alueensa Ohjaamossa. Viime aikoina olen alkanut vastata kysymykseen toteamalla, että Ohjaamoissa kautta linjan on kolme haastetta. Nämä pätevät jollain tapaa jokaiseen Ohjaamoon.

Monialaiseen työhön on vielä matkaa

Yllättikö ensimmäinen kohta jonkun? Tuskin. Monialainen työ on haastavaa, eikä siihen päästä hetkessä. Sen toteutuminen vaatii aikaa, tahtoa ja toimia. Tässä kehitettävää on aina. Henkilöstössä tulee vaihdoksia, tulee uusia toimijoita mukaan ja rakenteet muuttuvat. Moni Ohjaamo on jo päässyt yhdessä työskentelyyn. Eri toimijat ovat samassa paikassa, mutta aitoon monialaisuuteen voi tällöinkin olla vielä matkaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi puheissa minun ja sinun asiakkaina, erilaisina kirjauskäytänteinä tai nuorelle toteamuksena, että emme voi täällä jeesata enempää, koska minä en voi jeesata enempää.

Yllättävän usein törmäämme puheisiin, joissa todetaan kunnassa ohjauksen toimivan jo niin hyvin, ettei Ohjaamon työn kehittämiselle ole tarvetta. Että toinen toimija on tuossa kilometrin päässä ja meillä on suora puhelinnumero kolmannelle. Hienoa! Hyvä juttu! Sanottakoon se kuitenkin tässäkin: Ohjaamo ei ole yhtä kuin verkosto ja Ohjaamo on enemmän kuin palveluohjausta. 

Pienissä Ohjaamoissa haastekertoimet ovat luonnollisesti suuremmat. Miten niin kutsutut piipahtelijat, jotka päivystävät Ohjaamossa vain silloin tällöin, saadaan mukaan? Toisaalta verkosto voi olla jo entuudestaan niin tiivis, että yhteistyö on helppoa ja sujuu päivystysaikojen ulkopuolellakin. Toimijoiden määräkään ei välttämättä ole kovin suuri. Joskus kuitenkin näissä tilanteissa mietin miksi Ohjaamo onkaan alunperin alueelle perustettu. Jos Ohjaamon myötä päästään tarkastelemaan palveluja laajemmin kuin omasta siilosta käsin ja jos sen sitä kautta opitaan tuntemaan toisia paremmin, niin sehän on selkeä hyöty. Joskus Ohjaamon myötä myös saadaan entistä enemmän toimijoita mukaan.

Johtamista ei ole mietitty

On yllättävää miten vähän Ohjaamon johtamista on alkuvaiheissa mietitty. Uutta Ohjaamoa perustettaessa ei välttämättä ole lainkaan ajateltu, että toiminta vaatii jonkun koordinaattorin, jonkun johtajan. Verkostot eivät toimi itsestään, eikä Ohjaamon arki pyöri, ellei joku sitä johda. Ohjaamoissa on lukuisia asioita, jotka eivät niin sanotusti kuulu kenellekään. Jotta toiminta pyörisi, täytyy jonkun nämä tehdä tai jonkun johtaa kokonaisuutta, jotta asiat tulisivat tehdyksi, Ohjaamon koosta riippuen. Monialaisuuden kehittyminen vaatii johtamista sekin. Toimintatavat ja –kulttuurit muuttuvat harvoin itsestään. Tuekseen johtaja tarvitsee Ohjaamossa työskentelevien esihenkilöiden tuen, jotta arki rullaisi kunnolla. Hyväksi käytännöksi on todettu esihenkilöiden omat, säännölliset tapaamiset.

Kuka viestii?

Jollei johtamista ollut mietitty, niin viestintä saattaa vielä herkemmin unohtua. Ohjaamo tarvitsee markkinointia ja mainontaa, tiedotusta ja vuorovaikutusta. Toiminnasta pitää viestiä paitsi nuorille, niin myös verkoston toimijoille, yhteistyökumppaneille, nuorten lähipiirille, päättäjille ja niin edelleen. Tämä vaatii työtä, suunnitelmallisuutta ja toimia.

Viestinnässä on kyse myös monialaisuuden kehittämisestä ja johtamisesta. Lisäksi viestinnässä on kyse Ohjaamojen perusajatuksen, matalan kynnyksen, toteutumisesta. Miten nuori löytää tietoa Ohjaamosta, ollaanko siellä missä nuoretkin? Luodaanko viestinnän avulla mielikuva, että tämä on paikka, johon voi tulla asialla kuin asialla ja johon kaikki nuoret ja nuoret aikuiset ovat tervetulleita? Miten se näkyy kuvissa, teksteissä, sanavalinnoissa? Entä näkyvätkö työntekijät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Sekin on yksi tapa madaltaa kynnystä ja helpottaa asiointia. 

Jokerina vaikuttavuus

Ne kolme kehittämiskohdetta tulivat jo, mutta haluan nostaa jokerina pöytään vielä vaikuttavuuden. Onko Ohjaamojen työ vaikuttavaa ja miten se voidaan osoittaa? Vai voidaanko? Ymmärrettävästi Ohjaamojen vaikuttavuus herättää paljon mielenkiintoa. Tähän liittyvät haasteet tunnistetaan ja esimerkiksi yhteisestä asiakasjärjestelmästä on puhuttu paljon. Toisaalta Ohjaamoihin päätee sama ongelma kuin muihinkin nuorten parissa toimiviin palveluihin; miten osoittaa, että toiminnan seurauksena jotain ei tapahtunut, että nuori ei syrjäytynyt tai ei joutunut asunnottomaksi? Jos ja kun Ohjaamo nähdään ennaltaehkäisevänä palveluna, tämä piirre korostuu. Toisaalta monin paikoin Ohjaamon tunnistetaan paikkaavan palveluvajeita. Mikä tällöin on Ohjaamon rooli ja vaikuttavuus? Alkuvuodesta 2020 Monet-hanke tuo tähän lisää vastauksia ja luultavasti jälleen myös uusia kysymyksiä.

Onko kehittämiskohteena sittenkin ihan vaan Ohjaamo?

Jos tämän kaiken kiteyttäisi, niin kehittämiskohteena voisi sanoa olevan Ohjaamo-toiminnan. Siihen kiteytyy Ohjaamon ydin eli monialaisuus, mutta myös toiminnan rakenteet eli johtaminen. Viestintää puolestaan tarvitaan mahdollistamaan edellä mainitut, mutta myös madaltamaan kynnystä ja kertomaan palvelusta. Ohjaamo on kokonaisuus, joka vaatii uuden luomista, uudenlaisia toimintatapoja, kuten vaikkapa uudenlaista johtamista, ja vanhasta poisoppimista. Se ei ole helppoa ja joskus arjessa se unohtuu.

Onneksi apua ja tukea on saatavilla. Tessu-hanke tekee hyvää työtä monialaisuuden eteenpäin viemisessä, säännölliset päällikköpäivät tarjoavat Ohjaamojen johtajille vertaistukea ja viestijöillekin on koulutusta ja verkostoja tarjolla. Ennen kaikkea sitä tukea on saatavilla valtakunnallisesta verkostosta. Yhdessä taklataan haaste kerrallaan.

Kommentit
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen.

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa