Blogit Blogit

Nuorten aikuisten kokemuksia työn merkityksistä ja työelämän odotuksista

Hanna Rissanen

Yhteiskunnallisessa keskustelussa nuorten työmarkkinasiirtymät ovat keskeisessä roolissa ja siirtymiä pyritään vauhdittamaan sekä poliittisin päätöksin että kehittämällä soveltuvia palveluja siirtymien tueksi. Nuorten siirtymät työhön ja koulutukseen nähdäänkin yhteiskunnallisena prosessina, joka tähtää kohti aikuisuutta ja työuraa. Nuorten sujuvia siirtymiä vaikeuttaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muuttuminen yhä epävakaisempaan suuntaan. Työelämän epävarmuuden sanotaankin koskevan erityisesti nuoria, jotka ovat tulossa työmarkkinoille. Työelämän ja palkkatyön epävarmistumiskehitystä ja muutoksia kutsutaan prekarisaatioksi. Prekaarissa epävakaassa ja epävarmassa työmarkkinatilanteessa yhteiskunnan ja työn muutokset voivat tulla osaksi nuorten arkea ja odotuksia tulevaisuudesta.

Kysyn Pro gradu –tutkimuksessani Nuorten kokemukset työn merkityksistä ja työelämän odotuksista prekaarissa työmarkkinatilanteessa, onko työelämän prekarisaatiosta seuranneet muutokset vaikuttaneet nuorten työlle asettamiin merkityksiin. Esittelen tässä blogissa tutkimukseni keskeisiä tuloksia. Käsittelen prekaarisuutta ilmiönä, nuorten toimijuutta prekaareilla työmarkkinoilla sekä moraalisia oletuksia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa työelämään liittymiselle asetetaan.

Nuorten työlle asettamat merkitykset prekaarissa työmarkkinatilanteessa – itsenäistymistä, arkea, rutiineja, itsen toteuttamista ja sosiaalista kanssakäymistä

Tutkimukseen osallistuneet nuoret näkivät työn merkityksellisenä ja itsearvoisena oman elämän ja itsenäisyyden rakennuskappaleena. He näkivät työn väylänä aikuisuuteen ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen jäsenyyteen. Työn merkitys arkea ja rutiineja rakentavana toimintana korostui nuorten vastauksissa. Vapaa-aika menetti merkitystään, mikäli työn tai koulun rytmittämää arkea ei ollut. Viime vuosien suomalaisessa ja kansainvälisessä työn tutkimuksessa on korostunut työn merkitys itsen toteuttamisen lähteenä ja tämä merkitys nousi esille myös Ohjaamoissa asioivien nuorten vastauksista. Työn kautta haluttiin toteuttaa itseä ja saada merkityksellisyyden kokemuksia. Työn sosiaaliset ja yhteisölliset merkitykset koettiin tärkeinä. Työn kautta haluttiin kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja olla kontaktissa muihin ihmisiin.

Työn puuttuminen koettiin negatiivisena ja elämänsuunnittelun mahdollisuuksia sekä hyvinvointia heikentävänä tekijänä. Työn puuttumiseen liitettiin myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Työ nähtiin kyseenalaistamattomana osana aikuistumista ja elämänkulkua, se oli ikään kuin kunnollisuuden ja kunniallisuuden mitta, jota ei voinut korvata muulla toiminnalla.

Nuoret kokevat työelämän odottavan heiltä valmiutta, joustavuutta, sosiaalisuutta, positiivisuutta ja itsen esille tuomista

Nuoret kokivat työmarkkinoiden odottavan heiltä valmiutta ilman mahdollisuutta harjoitella, osaamista, koulutusta, pitkää työkokemusta, stressinsietokykyä ja erilaisia persoonaan meneviä ominaisuuksia, kuten avoimuutta, sosiaalisuutta, positiivisuutta ja joustavuutta. Nuoret kokivat, että heidän täytyy markkinoida ja tuotteistaa omaa osaamistaan päästäkseen osalliseksi työmarkkinoista, joiden jäsenyyden he kokivat merkityksellisenä. Haastatellut kokivat odotuksia paitsi työpaikoilla myös työtä hakiessaan. Työelämään päästäkseen tuli erottua muista hakijoista myös koulutuksen ja työkokemuksen ulkopuolisilla osa-alueilla ja persoonan ominaisuuksilla.  Nuoret puhuivat tästä ilmiöstä käyttäen ilmausta itsen markkinoiminen. Nuoret eivät kuitenkaan ottaneet heille asetettuja vaatimuksia kritiikittömästi vastaan, vaan odotuksia kyseenalaistettiin ja kritisoitiin.

Nuorten työmarkkinoiden taholta kokemat moninaiset odotukset itsen markkinoimisesta, valmiudesta ja osaamisesta ilman mahdollisuutta harjoitella viittasivat kehityslinjoihin, joissa työn epävarmistumiskehitys johtaa kilpailulliseen tilanteeseen, jossa työehtojen ja jaksamisen kustannuksella etsitään omaa paikkaa työmarkkinoilta. Prekaarissa epävarmassa työmarkkinatilanteessa nuoret halusivat työltä ja palveluilta arkea, rutiinia, turvallisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Nuoret vastaavat epävarmuuteen ja vaatimuksiin aktiivisuuden ja yritteliäisyyden kautta. Nuoret myös aktiivisesti kyseenalaistavat heille asetettuja odotuksia ja kapinoivat vaatimuksia vastaan.

Ohjaamon rooli nuorten tukijana muuttuvilla työmarkkinoilla – kasvokkaista kohtaamista, aktivointia, työelämäpohdintoja ja kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteeseen

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisen roolin Ohjaamon tarjoamat palvelut haastateltujen nuorten elämässä ottavat ja pystyvätkö palvelut vastaamaan nuorten tarpeisiin muuttuvilla työmarkkinoilla. Ohjaamoissa asioineet, haastatellut nuoret kokivat kaipaavansa tukea työnhakuun itsensä markkinoimista odottavilla työmarkkinoilla. Nuoret kokivat tarvitsevansa apua työhaastatteluihin valmistautumiseen, cv:n ja työhakemusten laatimiseen sekä työpaikkojen löytämiseen infotulvan keskeltä. Haastatellut kokivat hyötyvänsä myös erilaisista rekrytointitapahtumista kuten rekrytointimessuista, jotka yksinkertaistivat työnhaun monimutkaisia prosesseja.

Ohjauksen sosiaaliset merkitykset ja sosiaalisen osallisuuden tärkeys korostuivat nuorten vastauksissa. Erityisesti ohjauksen tarjoama henkilökohtainen, kasvokkainen tuki koettiin positiivisena. Osa nuorista haki tukea myös kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseensa. Tuen hakeminen ja vastaanottaminen mahdollistuivat luottamuksellisen suhteen synnyttyä. Ryhmämuotoiset toiminnat ja toisten vastaavassa tilanteissa olevien nuorten tapaamiset koettiin vertaistuellisina ja sosiaalista kanssakäymistä mahdollistavina tapahtumina. Ohjaamot näyttäytyivät myös aktivoivina paikkoina, joissa nuoret kokevat saavansa tukea työnhaun ylläpitämiseen. Haastatteluaineiston perusteella vaikuttaa siltä, että yrittämisen eetos ja itsen aktiivisena pidon odotukset olivat osa nuorten kokemusmaailmaa työnhakemisessa. Nuoret näkivät Ohjaamoiden aktivoivan roolin tuen saamisena ja vastaan ottamisena, siitäkin huolimatta, että he kritisoivat ja kyseenalaistivat työelämän odotuksia, itsen markkinoinnin ideaalia ja jatkuvan yrittämisen vaatimusta.

Osa haastatelluista nuorista koki tarvitsevansa apua myös ammatillisen suunnan löytämiseen. He kaipasivat keskusteluja tulevaisuuden suunnitelmista, elämäntilanteestaan ja työttömyydestä. Nuorten elämäntilanteissa oli erilaisia tekijöitä ja haasteita, joissa he tarvitsivat laajempaa tukea. Nuoret kokivatkin yksilötapaamiset ohjaajien kanssa myös psykososiaalista tukea tarjoavina. Nuoret kokivat tärkeänä mahdollisuuden päästä juttelemaan sellaisista asioista, joista he eivät välttämättä keskustele lähipiirinsä kanssa.

Pysyvyyttä, arkea ja rutiineja

Epävarmojen työmarkkinoiden vaatimukset näkyivät osaltaan nuorten vastauksissa ja kokemuksissa. Epävarmojen, häilyvien ja itsen markkinoimista sekä hiomista odottavien työmarkkinoiden vastapainona nuoret halusivat elämäänsä pysyvyyttä, arkea, turvaa ja rutiinia. Nuorten kokemukset työn merkityksestä, koetuista odotuksista ja Ohjaamosta palveluna voidaan tiivistää nuorten tarpeeseen saada arkeensa rutiinia, merkityksellisen tuntuista toimintaa, itsen toteuttamista, sosiaalisia kontakteja sekä yhteisöjä. Ohjaamo tuki nuorten työllistymisen tavoitteita pitäen nuoren aktiivisena, tukien nuorta kohtaamaan työnhaun uusia vaatimuksia ja tarjoten henkilökohtaista konkreettista tukea ja vertaistukea.

Tutkimuksen tulokset herättivät pohdintoja Ohjaamon roolista nuorten työelämäpolulla ja erityisesti nuorten valmiuksista kohdata nämä työmarkkinat. Onkin tärkeää pohtia, miten työelämän kynnyksellä ja siirtymävaiheissa eläviä nuoria voitaisiin tukea saavuttamaan osallisuus murroksessa olevasta työelämästä. Ohjaamolla vaikutti olevan rooli nuorten tukemisessa prekaarissa työmarkkinatilanteessa, työidentiteetin rakentamisessa ja työmarkkina-asemaan liittyvissä pohdinnoissa. 

 

Blogi pohjautuu Hanna Rissasen Helsingin yliopiston sosiologian ja sosiaalityön Pro gradu -tutkielmaan Nuorten kokemukset työn merkityksistä ja työelämän odotuksista prekaarissa työmarkkinatilanteessa. Gradun voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Tutkimus on toteutettu osana Kohtaamo -hankkeen kolmivuotista Ohjaamoista työelämään seurantatutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten aikuisten polkuja työelämään sekä Ohjaamoista saatua työllistymisen tukea. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistona kymmentä 19-28-vuotiaan nuoren haastattelua, jotka on kerätty syksyllä 2018 pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Ohjaamossa. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina hyödyntäen elämänviivamenetelmää (life-line) keskustelun herättäjänä. Tutkimuksen analyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jossa heijastellaan tutkimuksen tuloksia aiempaan tutkimukseen ja teoriaan. 

Kommentit
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen.

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa