Blogit Blogit

Ohjaamojen johtamisen haasteet

Syyskuussa pidetyillä Ohjaamojen päällikköpäivillä oli teemana Ohjaamojen johtaminen. Tämä on kaikkia ohjaamolaisia, niiden päälliköitä ja koordinaattoreita sekä varmasti myös sidosryhmiä kiinnostava teema. Ohjaamon johtamisesta on keskusteltu oikeastaan niin kauan kuin Ohjaamoja on ollut olemassa. Jos asia olisi helppo ja Ohjaamojen johtamismenettelyt monistettavissa aina uuteen alkavaan Ohjaamoon, niiden johtamisen erityishaasteet olisi luultavasti jo ratkaistu.

Ohjaamojen johtamisen voi sanoa olevan jopa poikkeuksellisen haastavaa. Ohjaamoa johtaa tavallisesti päällikkö- tai koordinaattorinimikkeellä oleva henkilö. Ohjaamossa työskennellään moniammatillisesti. Se tarkoittaa sitä, että monen eri hallinnonalan asiantuntijat työskentelevät yhdessä Ohjaamon tiloissa. He ovat useimmiten erillään omista ammattikollegoistaan ja esimiehestään. Ohjaamon päälliköllä voi olla omiakin alaisia, mutta useimmille Ohjaamon työntekijöille hän ei siis ole esimies. Yhden Ohjaamon työntekijöillä on yleensä joukko esimiehiä, jotka ovat eri hallinnonaloilta ja eri organisaatioista. Esimiehet eivät välttämättä keskustele säännöllisesti keskenään Ohjaamon asioista. Näin ei onneksi ole kaikkien Ohjaamojen kohdalla. Osassa niistä esimiehet ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa keskenään ja Ohjaamon päällikön tai koordinaattorin kanssa.

Ohjaamon johtamista ei ole välttämättä mietitty etukäteen, kun uusi Ohjaamo aloittaa. Ei ole pohdittu Ohjaamon johtamisjärjestelmää, eikä sitä, millainen päällikön valta ja mandaatti tulisi olla. Mistä asioista hän voi päättää ja mistä asioista päättävät vaikkapa Ohjaamossa työskentelevien asiantuntijoiden esimiehet? Onko Ohjaamolle mietitty ohjausryhmä tai kehittämisryhmä? Missä eri kokoonpanoissa Ohjaamon asioita käsitellään? Otetaanko nuoret mukaan Ohjaamon suunnitteluun ja kehittämiseen? Moni Ohjaamo onkin sitten kehittyessään huomannut, että Ohjaamon johtaminen vaatiikin rakenteita, periaatteita ja ylipäätään johtamisen suunnittelua.

Odotusten ja resurssien riittävyyden ristipaineissa

Eri hallinnonaloilla on erilaisia tavoitteita ja odotuksia Ohjaamon tekemiselle ja tuloksille. Näiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa, vaikka kaikilla toimijoilla on yhteinen tavoite: nuoren kokonaisvaltainen auttaminen hänen elämäänsä, koulutukseensa ja työllistymiseensä liittyvissä asioissa. Erilaisten lainsäädäntöjen, työtapojen ja toimintakulttuurien yhteensovittaminen ei ole helppoa. Kyse ei ole muutosvastarinnasta tai vanhasta toimintakulttuurista luopumisen vaikeudesta, vaan ihan aidoista käytännön ongelmista. On tärkeää, että ohjaamolaisten esimiehet eli yleensä kunnan tai muun organisaation väliesimiehet on sitoutettu ja informoituja eri hallinnonaloilta tulevien näkökulmien yhteensovittamisesta.

Mikään johtaminen ei onnistu kunnolla, jos siihen ei ole resursseja. Ohjaamon päälliköllä ei välttämättä ole riittävästi aikaa johtamistyöhön. Onko joskus käynyt niin, että Ohjaamon päällikkö on "joka paikan höylä", joka keittää kahvit, kiinnittää Ohjaamon irronneen kyltin, paikkaa poissaolevaa työntekijää, hoitaa verkostosuhteita, raportoi ylemmälle johdolle, toimii viestintävastaavana ja kaikkea siltä väliltä? Näinhän asia ei saisi olla. Ohjaamo, kuten mikä tahansa organisaatio, tarvitsee strategista johtamista ja päivittäisen työn johtamista. Ohjaamoissa on oltava riittävästi aikaa yhteiselle keskustelulle erityisesti sen takia, että kyseessä on moniammatillinen työyhteisö. Pitää ehtiä puhua yhtä lailla Ohjaamon strategiasta, yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä kuin käytännön arjessa eteen tulevista pienistä asioista.

Viestintä on tunnetusti vaikeaa. Ohjaamon käynnistämisvaiheessa viestintää ei ole välttämättä mietitty etukäteen. Kenelle Ohjaamon viestintä kuuluu, miten viestitään, kenelle viestitään, mitä viestintäkanavia käytetään? Sanotaan, että johtaminen on viestintää ja tekoja. Viestintä ei voi olla vain Ohjaamon päällikön tehtävä, vaan myös muiden ohjaamolaisten pitäisi osallistua siihen. Jos viestit eivät kulje talosta ulospäin eikä talon sisällä, toimintaa on vaikea johtaa ja kehittää. Viestintä ei tapahdu itsekseen, vaan sitäkin on suunniteltava. Sen suunnittelulle on varattava aikaa, samalla tavalla kuin muunkin toiminnan suunnittelulle.

Työhyvinvointi ja johtamisen tuki

Oma johtamishaasteensa on Ohjaamossa työskentelevien ammattilaisten työhyvinvointi ja yhteisöllisyyden tunne. Myös tiedonkulku työntekijöiden välillä korostuu tämän tyyppisessä organisaatiossa. Osa asiantuntijoista saattaa käydä Ohjaamossa vain pari tuntia viikossa tai joku jopa tätäkin harvemmin. Tiedonkulku on iso haaste. On tärkeää, että Ohjaamossa on hyvä yhteishenki ja työilmapiiri. Ovesta sisään tuleva nuori vaistoaa helposti paikan tunnelman. Yksikään nuori ei saisi kääntyä ovelta takaisin sen takia, että Ohjaamon ilmapiiri on kireä tai että hänet vastaanottava asiantuntija ei osaa tiedonpuutteensa vuoksi neuvoa nuorta riittävästi.

On tärkeää tukea Ohjaamojen päälliköitä ja koordinaattoreita Ohjaamojen johtamisessa. Kohtaamo-hanke tekee tässä oman osansa, samoin TESSU2- hanke sekä muutkin erinomaiset, Ohjaamoja tukevat hankkeet. Eri Ohjaamojen hyvien toimintamallien jakaminen eli vertaistuki on varmasti yksi parhaista keinoista tukea johtamista. Se on se tunne, kun toinen ymmärtää täsmälleen, mistä minä puhun! Syyskuussa pidetyt päällikköpäivät antoivat yhden hyvän mahdollisuuden vertaistuen saamiselle. Hyviä käytäntöjä pitää toki jakaa eri kanavia pitkin kaiken aikaa. Toivon mukaan Ohjaamojen päälliköillä olisi aikaa vierailla tutustumassa toisiin Ohjaamoihin. On myös syytä näin julkisesti kiittää kaikkien Ohjaamojen päälliköitä ja koordinaattoreita heidän työstään. Jokainen heistä on joutunut tekemään uraa uurtavaa työtä omassa toimintaympäristössään. He ovat avainpelaajia siinä joukkueessa, joka on tehnyt hyvää työtä sen eteen, että Ohjaamoista kuuluu joka puolelta niin hyvää palautetta.

Ohjaamot ovat todellinen menestystarina suomalaisessa yhteiskunnassa. Harvoin on kehitetty näin merkittävää uutta toimintoa tai palvelua, jota kaikki poliittiset puolueet tukevat varauksettomasti. Koska Ohjaamo on osa julkishallintoa, se joutuu elämään poliittisten muutosten ja reformien keskellä. Ohjaamoilta odotetaan merkittäviä tuloksia, esimerkiksi nuorten työttömyyden vähenemistä lyhyellä tähtäimellä. Kuitenkin nuorten parissa tehdään pitkäjänteistä työtä. Ohjaamon nuori asiakas voi alkuvaiheessa olla hyvinkin kaukana opinto- ja työelämästä. Hän voi tarvita runsaasti aikaa ja monia eri palveluja ennen kuin hän sijoittuu töihin avoimille työmarkkinoille. Näiden kaikkien vaatimusten, olosuhteiden ja ristipaineiden yhteensovittaminen tekee Ohjaamon johtamisesta poikkeuksellisen vaativaa tekemistä. Vastapainona on varmasti se työn ilo ja palkitsevuus, kun nuori saa elämäänsä suuntaa ja tulevaisuuttaa Ohjaamon arvokkaan työn ansiosta.

Marja Pudas,

yksikön päällikkö, Työllisyys-, osaaminen- ja kulttuuriyksikkö
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kohtaamolaisten esimies.

Kirjoitus perustuu Kohtaamon projektisuunnittelijoiden Tuija Kauton ja Titta Korpilaurin Ohjaamoissa tekemiin havaintoihin sekä alustukseen, jonka he pitivät päällikköpäivillä.

Kommentit
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen.

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa