Blogit Blogit

Ohjaamot tässä ja nyt ja tulevaisuudessa

Janne Savolainen, erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö

Ohjaamot luotiin TEMin, OKM:n ja STM:n yhteistyössä vastaamaan pirstaloituneeseen palvelujärjestelmään. Ohjaamoita ryhdyttiin pohjustamaan osana nuorisotakuun toimeenpanoa vuonna 2013. Tavoitteena oli silloin ja on edelleen tukea nuorten siirtymää kohti koulutusta ja työmarkkinoita.

Ohjaamot edustavat kokeilukulttuuria parhaimmillaan. Otetaan levitykseen ja edelleen kehittämiseen hyvät käytänteet, luodaan yhteiset ja tunnistettavat, mutta joustavat raamit valtakunnallisesta näkökulmasta ja rakennetaan valtakunnallinen tuki.

Mutta missä olemme nyt vuoden 2017 alussa ja miltä tulevaisuus näyttää? Vuoden 2016 lopulla Ohjaamoja oli 39 ja niistä valtaosa saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, joko valtakunnallisesta tai alueellisesta osiosta. Ohjaamot toimivat 81 kunnan alueella. 15–29 vuotiaan väestön osalta Ohjaamojen toiminta-alueet kattavat n. 69 %. Vuoden 2016 aikana Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta noin 50 000 kertaa. Voidaan jo sanoa, että olemme tulleet pitkälle. Ohjaamoiden matka on kuitenkin vasta alussa.   

Käynnissä on yksi suurimmista hallinnollisista uudistuksista joita maassamme on kerralla tehty ja Ohjaamot ovat muutoksen ytimessä. Niin SOTE-, maakunta- kuin myös kasvupalvelu-uudistus muokkaavat merkittävällä tavalla tulevaa toimintaympäristöä. Osa palveluista tulee maakuntien järjestämisvastuulle ja osa jää kuntien vastuulle. Lisäksi palveluiden tuottajiksi tulee niin kuntia, järjestöjä kuin yksityisiä yrityksiä.

Mikä on kokonaiskuva nuorille keskeisistä palveluista vuoden 2019 alussa? Miten Ohjaamot niveltyvät perhekeskustoimintaan ja oppilaitoksiin? Tämän pohdinnan aika on nyt.

Selvää lienee se, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enenevässä määrin yhteistyörakenteita, luottamusta ja kumppanuutta viranomaisten sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välille. Olemme vuosia puhuneet siiloutuneesta hallinnosta tai putkihallinnosta. Kielikuvia on monia. Ohjaamot purkavat jo nyt hallinnollisia siiloja aivan uudella tasolla. Yhteistyötä on tehty kauan, mutta Ohjaamoissa on mahdollista ottaa askel yhteiseen työhön.

Merkittävällä osalla Ohjaamoista hankerahoitus on päättymässä vuoden 2018 alussa. Rahoituksen tavoitteena on ollut mahdollistaa toiminnan käynnistyminen, kehittyminen ja tukea juurtumista pysyväksi käytännöksi. Hankerahoituksen päättyminen ei kuitenkaan tarkoita kaiken hankepohjaisen tuen päättymistä. Vakiintuvan toiminnan kehittämiseen on mahdollista hakea jatkossakin rahoitusta. Ohjaamoissa on pohjimmiltaan kyse sopimuksellisuudesta, jonka tukipilarina on eri toimijoiden sitoutuminen työskentelemään yhdessä.

Näemme, että sopimuksellisuus on avainasemassa myös jatkossa, kun toimijoiden kenttä muuttuu totutusta. Maakuntauudistuksen myötä Ohjaamoiden paikallinen ja alueellinen koordinaatio voidaan nähdä osana maakuntien tehtävää. Onko meillä jatkossa esimerkiksi yksi maakunnallinen Ohjaamo, joka koordinoi maakunnassa sijaitsevaa ohjaamo-toimintaa?

Ohjaamoiden koordinaatio voidaan nähdä myös osana kunnan paikallisia elinvoimatehtäviä. Toisaalta Ohjaamoja ei tarvitse edes nähdä toimipisteiden verkostona, vaan Ohjaamo on myös tapa ajatella yhdessä työskentelyä uudella tavalla. Sopimuksellisuus mahdollistaa sen, että oli Ohjaamoiden koordinaatiorakenne tulevaisuudessa mikä tahansa, niin yhteiselle rakentamiselle on olemassa vahva pohja. 

Kansankynttilä valaistuu Ohjaamossa

Kirjoittaja: Marko Kallionpää, erityisopettaja, Ohjaamo Helsinki

”Mä olen ihan pihalla”, totesi yksi ensimmäisistä asiakkaistani astuessaan Ohjaamo Helsingin vastaremontoituihin tiloihin. Entisestä pintaliitoyökerhosta oli kuoriutunut uusi, moniammatillisen palvelun paikka, jossa kaikille stadilaisnuorille tarjotaan kaikkea – tai niin olin asian suunnilleen ymmärtänyt. ”Älä välitä ystäväiseni, niin olen minäkin”, lohdutin ohjauksellista apua etsinyttä nuorukaista.

Loikkaus läpeensä nähdystä peruskoulumaailmasta poikkihallinnolliseen Ohjaamo-toimintaan oli pieni askel ihmiskunnalle, mutta jättiloikka uransa keskivaiheilla olevalle erityisopettajalle. Varsin selkeärakenteisen peruskoulun vastapainoksi sain eteeni liki 30 uutta työtoveria, joista ei yksikään ei ollut opettaja. Aloituspuheissa ja Power Point – sulkeisissa vilahtelivat kaupunginkansliat, työllisyyspalvelut, te-palvelulinjat ja typit. Koin olevani mukavuusalueeni äärirajoilla; miksei kukaan päällystä kirjoja kontaktimuovilla? Missä ovat luonnontiedeluokan mikroskoopit?!

Alkujärkytyksestä selvittyäni ja hyväksyttyäni lisäksi sen, että uuden työrytmini myötä kadotin vanhan lomarytmini, aloin tosissani syventyä, mihin ohjausrahkeeni riittävät opettajana. Koulutustaustani – erityisopettaja ja opinto-ohjaaja – oli ilmeisen riittävä rekrytointisyy Ohjaamoon. Monipuolisesta työkokemuksestakaan ei varmasti ollut haittaa ja kun kokemuspartakin jo kasvaa, oli uusi ura valmis alkamaan.

Viiden eri taustaorganisaation työ- ja menetelmätapojen yhdistämistä voisi verrata suunnittelemattomaan buffet-pöytään. Tarjolla on skandinaavis-välimerellisiä herkkuja, jotka on maustettu taco-mausteella, kiinalaisen keittiön vivahteita tietenkään unohtamatta. Yhden lähiesimiehen ja noin 50 hallinnollisen esimiehen ristitulessa saattavat helposti unohtua esimerkiksi työkalut. Jos ”et ole organisaatiopuussa”, kannettavaa tietokonettakaan ei tarvita. Kun byrokratian tuulimyllyistä on edes osa selätetty, voi odotettuja Ohjaamo-palvelulupauksia alkaa toteuttaa.

Ohjaamon perusidea on yksinkertaisuudessaan nerokas; ydintoimintaa on kaikki, jota voi alle 30-vuotiaalle nuorelle tarjota. Ajanvarausta ei tarvita, nimettömänä voi asioida, eikä lasiluukkujen takana loista nyrpeitä virkamiesnaamoja. Ohjaamon työntekijältä vaaditaan myös uudenlaista ajattelu- ja lähestymistapaa; epävarmuutta pitää sietää, yllättäviä tapahtumia riittää ja nopeaa reagointikykyä ja tilanneälyä pitää löytyä. Avokonttorissa ei ole välttämättä omaa työpistettä ja yleinen ilmapiirin pysähtyneisyys loistaa poissaolollaan. Myös kokous-, lomake- ja byrokratiakestävyys ovat koetuksella. Jos on ESR-aloituskuponki, tarvitaan luonnollisesti myös ESR-lopetuskuponki. Tarvitaan myös Typpi-järjestelmä, jota kukaan ei osaa käyttää. Ihan ehdottomasti tarvittaisiin myös internet-kotisivut, joista kukaan ei tiedä kenen vastuulle niitten suunnittelu ja toteutus kuuluu. Jos ei ole kärsivällisyyttä eikä huumorintajua, ei Ohjaamoa kannata miettiä työpaikkana.

Mutta työn sisällöt, voi miten monipuoliseksi ne paljastuivatkaan! Työhön leipääntyminen – syy, miksi hylkäsin toistaiseksi peruskoulun – oli ja tuntuu pysyvän tipotiessään. Reilun vuoden aikana työssä on päässyt tapaamaan tasavallan presidentin lisäksi ministereitä, EU-komissaarin, lukuisia kansanedustajia, pikkujulkkiksia, kansaa ja kadunmiehiä. Ennen näitä kaikkea, olen kohdannut hienoja nuoria, enemmän tai vähemmän keskeneräisiä, vilpittömiä ja avoimia tulevaisuuden toimijoita. Ohjaamo osoittautui osuvansa markkinarakoon, jossa on haettu helposti lähestyttävää, mutta uskottavan asiallista neuvontapaikkaa.

Työskentelen Ohjaamo-opettajana, joka ei ehkä liikoja opeta, mutta auttaa nuoria löytämään omat mahdollisuutensa, vahvuutensa ja unelmansa. Saatan etsiä kalanperkuuhommia Norjasta, etsiä bändiä malilaiselle muusikolle tai herättää toivon kipinän laskujensa kanssa painivan yksinhuoltajaäidin arjessa. Olen huomannut auttamisen olevan pohjimmiltaan itsekästä puuhaa; siitä saa älyttömän paljon, älyttömän pienellä vaivalla.

Lomista kannatti luopua jo näillä selityksillä.

Kohti kuuta – verkko-ohjauksen aluksessa

13.1.2017 klo 15:00 Etelä-Esplanadi, Helsinki. Verkko-ohjauksen työryhmä istuu vuoden ensimmäisen työpajan jälkeen työ-ja elinkeinoministeriön tiloissa päät pyörällä. Takana on jälleen tiukka päivä, jonka intensiivisyys näkyy kaikkien kasvoilta. Instagram-postaus ei tekisi oikeutta kenellekään, joten parempi pistää ajatuksia näin tekstiksi. Samalla se sopii verkko-ohjauksen konseptiimme, jonka sydämenä on kirjoittamalla tapahtuva viiveellinen, mutta myös vuorovaikutteinen, ohjaus.

Verkko-ohjauksen kehittämisessä alkuvaiheen pääpaino on ammatinvalinta- ja uraohjauksessa. Pääpaino näkyy tietosisältöjen kokonaisuuksissa ja siinä, missä asioissa neuvontaa ja ohjausta on saatavilla. Ohjauksen verkkopalvelun ajatuksena on luoda asiakkaan ja ohjaustoimijoiden välinen vuorovaikutteinen työskentelyalusta.

Työskentelyalusta tarjoaa osan työkaluista käyttäjilleen mahdollisimman matalalla kynnyksellä, eli esim. kysymyksiä voi esittää nimettömänä. Osa työkaluista on käytössä vain kirjautuneille käyttäjille ja se mahdollistaa ohjausprosessin syventämisen ja monialaisen ohjauksen tarjoamisen. Verkkopalvelusta pyritään tekemään mahdollisimman joustavaa siten että jatkossa ohjausta voidaan tarjota myös käyttäjien muiden elämänalueiden osalta.

Palaan vielä hetkeksi työpajan tunnelmiin, tai oikeastaan mihin tahansa palaveriin, lounaspöytään tai vaikkapa kotisohvalle. Mobiililaitteet ovat tulleet elämäämme jäädäkseen. Gordon E. Mooren tekemä havainto on edelleen voimissaan ja mahdollistaa yhä tehokkaampien ja halvempien laitteitten saatavuuden.

Neuvotteluhuoneiden pöydillä on yleensä hämmästyttävä määrä erilaisia laitteita, usein enemmän kuin kaksi per henkilö. Jokainen näistä yksittäisestä laitteesta on tehokkaampi kuin se tietokone jonka ohjauksessa tehtiin historiaa vuonna 1969. Kyseessä oli tietenkin Apollo 11 avaruuslento, joka oli ensimmäinen, jolla ihminen astui kuun kamaralle. Kuumoduulin laskeutumista ohjasi tietokone jonka laskentatehon nykyiset normaalit älypuhelit peittoavat mennen tullen. Olisi sääli, jos tätä laskentatehoa ei otettaisi tehokkaammin hyötykäyttöön ja selvitettäisi mitä mahdollisuuksia se antaa verkossa tapahtuvaan ohjaukseen.

Laitteet ovat hyödyllisiä vain, jos niihin liitetään palveluita, jotka tuottavat käyttäjilleen arvoa. Nuorilta keräämämme palautteen mukaan he tarvitsevat tietoa, neuvontaa ja ohjausta liittyen työhön ja työllistymiseen, opiskelu- ja uravalintoihin sekä tulevaisuutensa suunnittelemiseen. Toinen käyttäjäryhmämme, ne ammattilaiset jotka voisivat hyödyntää verkkoa ohjauksessa, tuovat omat tarpeensa ja ideansa verkko-ohjaukseen liittyen. Näiden tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen on ollut verkko-ohjaksen työryhmän keskiössä joulukuusta 2015.

Työn tuloksena olemme saaneet valmiiksi ensimmäisen konseptimme, jonka pohjalta luotiin klikkailtavan prototyypin. Tämän avulla olemme selvittäneet nuorten kanssa, miten konseptimme toimii ja mitä puutteita siinä on.

Kysymyksen ”Mikä sinulle on tärkeää ohjauspalvelussa?” vastaukset kiteytyivät loistavasti näihin kahteen: ”Matala kynnys lähestyä henkilöitä, tieto pitäisi olla hyvin esillä. Yksityisyys on tärkeää.” ”Että otettaisiin huomioon oma elämäntilanne ja lähtötilanne, sekä kiinnostuksen kohteet ja oltaisiin kiinnostuneita yksilöstä.” Itse koen, että tuohon helppo samaistua, eikö näin pitäisi olla kaikissa niissä palveluissa joissa pyritään vuorovaikutukseen.

Asioiden tekeminen ensimmäistä kertaa on aina vaikeaa, ja tässä olemme todellakin tekemässä jotain uutta ja uraauurtavaa. Niin kuin Apollo 11 aikoinaan, mekin joudumme ylittämään ja ratkomaan useita haasteita ja teknisiä vaikeuksia ennen kuin pääsemme laskeutumaan omaan Rauhallisuuden mereemme.

Ja kuten kävi tuolloin 1969, se alue mihin luulimme 2015 laskeutuvamme, ei välttämättä pidäkään ihan paikkaansa. Se on oikeasti hyvä se, koska ei maailma pysähdy paikoilleen odottamaan, vaan muuttuu ympärillämme kaiken aikaa. Luotan kuitenkin verkko-ohjauksen työryhmän ”miehistöön” ja sen kykyyn navigoida muuttuvassa tilanteessa.

Ohjaamon ydintä etsimässä

Aina silloin tällöin sitä miettii mitä yhteistä Ohjaamoilla on, niin erilaisilta toimijat vaikuttavat. Mikä on se yhteinen tarina, josta Pasi taannoin kirjoitti. Tämä on monella tapaa ymmärrettävää, ovathan paitsi alueet eri puolella Suomea erilaisia, niin myös olemassa olevat palvelut ja toiminnan lähtökohdat. Toki perusteet Ohjaamo-toiminnalla ovat samat kaikkialla. Vaan mitä ne perusteet oikein ovat?

Ohjaamo-toiminnan taustalla ovat ministeriöiden linjaukset liittyen muun muassa nuorisotakuuseen ja ELO-toimintaan. Ohjaamoillekin on laadittu suosituksia toimintaan. Nämä eivät kuitenkaan vielä kerro Ohjaamoiden arjesta ja todellisuudesta. Osana Ohjaamo-toiminnan mallinnusta tehtiin joulukuun 2016 alussa kysely, jossa kerättiin Ohjaamoiden ajatuksia ja näkemyksiä muun muassa toiminnan ominaisuuksista ja heidän kohtaamistaan haasteista. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 tahoa.

Vastaukset Ohjaamo-toiminnan merkittävistä ominaisuuksista ja toimintamuodoista kuvaavat hyvin toiminnan perusteita. Linja vaikuttaa yhtenäiseltä. Matala kynnys sekä se, että palveluihin pääsee nopeasti ilman ajanvarausta, ovat keskeisiä piirteitä. Ohjaamosta löytyy moniammatillinen verkosto, jolla on "yhteinen asiakas" -ajattelumalli. Nuori on kaiken toiminnan keskiössä. Kuulostaa tutulta. Näistä on paljon puhuttu ja nämä piirteet on helppo todeta keskeisiksi. Siinä se taitaa oikeastaan olla koko Ohjaamo-toiminnan ydin. Monialaisesti yhdessä, matalalla kynnyksellä, nuori ytimessä.

Kyselyn vastaukset paljastavat myös toisen puolen eli Ohjaamoja erottavat tekijät. Yksi suurimmista kysymyksistä on kenelle Ohjaamot ovat ensisijaisesti tarkoitettu. Toiminnan kohderyhmänä toki ovat kaikki alle 30-vuotiaat nuoret, mutta suunnataanko toimintaa ensisijaisesti heille, jotka tarvitsevat vain hieman tukea työllistyäkseen tai oman koulutusalansa löytääkseen, vai onko Ohjaamon tavoitteena pikemminkin tavoittaa he, joilla tämä matka on pidempi. Yksi mielipiteitä herättävä kysymys on se, onko Ohjaamo tarkoitettu heille, joille ei järjestelmästä tunnu muuta paikkaa löytyvän. Eroja tulee esiin myös Ohjaamon toiminnan jakautumisessa kertakäynteihin, useampiin ohjauskertoihin sekä ryhmäkäynteihin ja tapahtumiin.

Vastauksista voi lukea Ohjaamoiden kohtaamista haasteista. Isoimpana haasteena Ohjaamot kokevat toiminnan tunnetuksi tekemisen nuorille ja 25–29 -vuotiaiden nuorten aikuisten tavoittamisen. Tilannetta mutkistavana koetaan muiden toimijoiden käynnissä olevat muutosprosessit. Toimintaympäristön jatkuva muutos ja erityisesti käynnissä olevat isot uudistukset vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Haastavaksi tilanteen tekee se, että Ohjaamot pyrkivät vakiinnuttamaan omaa toimintaansa samanaikaisesti näiden myllerrysten kanssa. Tulkintani mukaan tämä näkyy vastauksissa, kun haasteeksi nostetaan toimijoiden sitoutuminen yhteiseen työhön.

Valtakunnallinen yhteneväisyys nähdään tärkeänä brändin ja viestinnän kannalta sekä strategian ja tavoitteiden osalta. Myös yhtenevät mittarit toiminnalle koettiin tärkeäksi. Viestintä on jatkuvaa työtä ja tavoitteita sekä strategiaa täsmennetään eri toimijoiden kesken jatkuvasti. Kehitys voi arjen pyörteissä tuntua tuskastuttavan hitaalta. Toisaalta pitäisi olla jo paljon valmiina, toisaalta ei ole ollut pohjaa, jonka päälle sitä valmista rakentaa. Työtä näissä teemoissa riittää vielä hyvän aikaa eteenpäin. Yhtenevät mittarit ovat ehkäpä jopa elinehto toiminnalle. Paitsi että mittareiden kehittäminen on tärkeää toiminnan vaikuttavuuden arvioimisessa ja siitä kertomisessa, on se tärkeää myös laadun kehittämisen näkökulmasta. Tuppaamme kiinnittämään huomiota erityisesti siihen mitä mittaamme. Tässä kohden osaltaan vaikuttaa varmasti myös Ohjaamoiden saama ESR-rahoitus.

Kyselyssä kerättiin lisäksi Ohjaamoiden hyviä toimintamalleja, lähinnä esimerkin omaisesti. Hyviä käytänteitä löytyikin runsaasti. Pop up työnantajatreffit, Ohjaamon perehdytysvihko, Kesäksi duuniin -messut, Matkalla duuniin! -palvelu, nuorten ohjausryhmä ja pariohjaus, vain muutamia mainitakseni. Pelkät maininnat eivät tietenkään juuri mitään kerro, toimintamalleihin perehtyy parhaiten keskustellen tai paikan päällä niihin tutustuen.

Ohjaamoiden toiminnan kuvaamiseen sisältyy paradoksi, joka jossain määrin tuli tässäkin kyselyssä ilmi. Toisaalta yhtenäiselle mallille on tilausta ja yhtenäisyyttä toivotaan. Samaan aikaan kuitenkin halutaan pitää kiinni paikallisuudesta ja oman alueen tarpeet ensisijaisina. Molemmat näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja molemmissa on puolensa. Mallinnuksessa pyrimme huomioimaan nämä molemmat. Ei laiteta Ohjaamoja samaan muottiin, mutta etsitään ne yhteiset tekijät. Se ydin, josta olikin jo puhetta. Vielä tämän talven aikana pääset arvioimaan kuinka hyvin tässä onnistumme.

Olipa kerran Ohjaamo

Koko Ohjaamojen lyhyen historian aikana on mietityttänyt, miten ihmeessä Ohjaamoista voisi muodostua yhtenäinen, nuorten ohjauspalvelujen kehittämisestä kertova tarina. Tarinoiden voimahan on tunnettu jo pitkään: on menestystarinoita, kehitystarinoita, sankaritarinoita. Hyvällä tarinalla voi myydä, sen avulla voi vaikuttaa, erottautua muista ja ennen kaikkea luoda tekijöille uskoa työn merkitykseen. Se myös sitoo yksittäiset tekemiset osaksi suurempaa kokonaisuutta, tuo niille ymmärrettävän kehyksen.

Ohjaamoista on nyt puhuttu laskujeni mukaan nykyisessä merkityksessä reilut kolme vuotta ja ensimmäinen iso aalto niiden syntymisessä ajoittuu viime vuoteen. Isoille organisaatiomuutoksille on vakiintuneen käsityksen mukaan varattava aikaa vähintään kolme vuotta ennen kuin voidaan odottaa pysyvää muutosta. Suhteellisuuden tajua siis tarvitaan. Etenkin kun on ilmeistä, että tätä nykyä Ohjaamojen palvelut ja käytännöt ääripäineen vaihtelevat suuresti.

Edelleen siis mietityttää, että yhden tarinan vaihtoehtona voikin olla kymmeniä erilaisia kertomuksia siitä, mitä Ohjaamo-toiminta on. Jokaisella Ohjaamolla on tietenkin oman verkostonsa muodostamat piirteet sekä paikallisuuteen kiinnittyvä tehtävänsä. Voisiko niistä löytää vielä yhden ja yhteisen juonen, joka epäilemättä on ollut ajatuksena kun käsikirjoitusta tälle konseptille vuosia sitten tehtiin? Se vaatii jatkuvaa vastaamista kysymyksiin: Keitä me olemme? Mikä on tehtävämme? ja Mitä haluamme olla?

Ehkä kaikkein keskeisin vaatimus vaikuttavalle tarinalle on aitous. Ilman yhteistä käsitystä työn kohteesta, tekijöistä ja tulevaisuuden näystä tarinasta ei tule elävä, vaan se on päälle liimattu kuori, joka ei kestä ajan ja asiakkaiden koettelua. Näyttäisi siltä, että jotain on kuitenkin tehty oikein: olemme yhdessä saaneet synnytettyä Ohjaamojen verkoston, josta julkinen mielikuva on ilmeisen positiivinen. Ohjaamo on ennakkoluuloton, toimeen tarttuva ja uutta etsivä palvelumuoto, josta myös nuoret ovat antaneet hyvän arvosanan.

Lyhyessä ajassa on saatu aikaan konsepti, jota on monen ohjauksen ammattilaisen mukaan odotettu jo pitkään. Hämmästelen välillä itsekin kuinka nopeasti idea on saanut hyvin laajan periaatteellisen tuen julkisen sektorin eri tasoilla sekä järjestöjen piirissä. Ohjaamot ovat hyvässä nosteessa ja on kaikki mahdollisuudet tehdä tästä tarina, joka kertoo oppimisesta ja kasvamisesta yhteiseen työhön nuorten hyväksi. Mieluusti nimeäisin sen kasvutarinaksi. Ohjaamojen osalta olemme nähneet vasta alkua.

— 20 Items per Page
Näytetään tulokset 41 - 45 / 45

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa