Blogit Blogit

Ohjaamon ydintä etsimässä

Aina silloin tällöin sitä miettii mitä yhteistä Ohjaamoilla on, niin erilaisilta toimijat vaikuttavat. Mikä on se yhteinen tarina, josta Pasi taannoin kirjoitti. Tämä on monella tapaa ymmärrettävää, ovathan paitsi alueet eri puolella Suomea erilaisia, niin myös olemassa olevat palvelut ja toiminnan lähtökohdat. Toki perusteet Ohjaamo-toiminnalla ovat samat kaikkialla. Vaan mitä ne perusteet oikein ovat?

Ohjaamo-toiminnan taustalla ovat ministeriöiden linjaukset liittyen muun muassa nuorisotakuuseen ja ELO-toimintaan. Ohjaamoillekin on laadittu suosituksia toimintaan. Nämä eivät kuitenkaan vielä kerro Ohjaamoiden arjesta ja todellisuudesta. Osana Ohjaamo-toiminnan mallinnusta tehtiin joulukuun 2016 alussa kysely, jossa kerättiin Ohjaamoiden ajatuksia ja näkemyksiä muun muassa toiminnan ominaisuuksista ja heidän kohtaamistaan haasteista. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 tahoa.

Vastaukset Ohjaamo-toiminnan merkittävistä ominaisuuksista ja toimintamuodoista kuvaavat hyvin toiminnan perusteita. Linja vaikuttaa yhtenäiseltä. Matala kynnys sekä se, että palveluihin pääsee nopeasti ilman ajanvarausta, ovat keskeisiä piirteitä. Ohjaamosta löytyy moniammatillinen verkosto, jolla on "yhteinen asiakas" -ajattelumalli. Nuori on kaiken toiminnan keskiössä. Kuulostaa tutulta. Näistä on paljon puhuttu ja nämä piirteet on helppo todeta keskeisiksi. Siinä se taitaa oikeastaan olla koko Ohjaamo-toiminnan ydin. Monialaisesti yhdessä, matalalla kynnyksellä, nuori ytimessä.

Kyselyn vastaukset paljastavat myös toisen puolen eli Ohjaamoja erottavat tekijät. Yksi suurimmista kysymyksistä on kenelle Ohjaamot ovat ensisijaisesti tarkoitettu. Toiminnan kohderyhmänä toki ovat kaikki alle 30-vuotiaat nuoret, mutta suunnataanko toimintaa ensisijaisesti heille, jotka tarvitsevat vain hieman tukea työllistyäkseen tai oman koulutusalansa löytääkseen, vai onko Ohjaamon tavoitteena pikemminkin tavoittaa he, joilla tämä matka on pidempi. Yksi mielipiteitä herättävä kysymys on se, onko Ohjaamo tarkoitettu heille, joille ei järjestelmästä tunnu muuta paikkaa löytyvän. Eroja tulee esiin myös Ohjaamon toiminnan jakautumisessa kertakäynteihin, useampiin ohjauskertoihin sekä ryhmäkäynteihin ja tapahtumiin.

Vastauksista voi lukea Ohjaamoiden kohtaamista haasteista. Isoimpana haasteena Ohjaamot kokevat toiminnan tunnetuksi tekemisen nuorille ja 25–29 -vuotiaiden nuorten aikuisten tavoittamisen. Tilannetta mutkistavana koetaan muiden toimijoiden käynnissä olevat muutosprosessit. Toimintaympäristön jatkuva muutos ja erityisesti käynnissä olevat isot uudistukset vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Haastavaksi tilanteen tekee se, että Ohjaamot pyrkivät vakiinnuttamaan omaa toimintaansa samanaikaisesti näiden myllerrysten kanssa. Tulkintani mukaan tämä näkyy vastauksissa, kun haasteeksi nostetaan toimijoiden sitoutuminen yhteiseen työhön.

Valtakunnallinen yhteneväisyys nähdään tärkeänä brändin ja viestinnän kannalta sekä strategian ja tavoitteiden osalta. Myös yhtenevät mittarit toiminnalle koettiin tärkeäksi. Viestintä on jatkuvaa työtä ja tavoitteita sekä strategiaa täsmennetään eri toimijoiden kesken jatkuvasti. Kehitys voi arjen pyörteissä tuntua tuskastuttavan hitaalta. Toisaalta pitäisi olla jo paljon valmiina, toisaalta ei ole ollut pohjaa, jonka päälle sitä valmista rakentaa. Työtä näissä teemoissa riittää vielä hyvän aikaa eteenpäin. Yhtenevät mittarit ovat ehkäpä jopa elinehto toiminnalle. Paitsi että mittareiden kehittäminen on tärkeää toiminnan vaikuttavuuden arvioimisessa ja siitä kertomisessa, on se tärkeää myös laadun kehittämisen näkökulmasta. Tuppaamme kiinnittämään huomiota erityisesti siihen mitä mittaamme. Tässä kohden osaltaan vaikuttaa varmasti myös Ohjaamoiden saama ESR-rahoitus.

Kyselyssä kerättiin lisäksi Ohjaamoiden hyviä toimintamalleja, lähinnä esimerkin omaisesti. Hyviä käytänteitä löytyikin runsaasti. Pop up työnantajatreffit, Ohjaamon perehdytysvihko, Kesäksi duuniin -messut, Matkalla duuniin! -palvelu, nuorten ohjausryhmä ja pariohjaus, vain muutamia mainitakseni. Pelkät maininnat eivät tietenkään juuri mitään kerro, toimintamalleihin perehtyy parhaiten keskustellen tai paikan päällä niihin tutustuen.

Ohjaamoiden toiminnan kuvaamiseen sisältyy paradoksi, joka jossain määrin tuli tässäkin kyselyssä ilmi. Toisaalta yhtenäiselle mallille on tilausta ja yhtenäisyyttä toivotaan. Samaan aikaan kuitenkin halutaan pitää kiinni paikallisuudesta ja oman alueen tarpeet ensisijaisina. Molemmat näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja molemmissa on puolensa. Mallinnuksessa pyrimme huomioimaan nämä molemmat. Ei laiteta Ohjaamoja samaan muottiin, mutta etsitään ne yhteiset tekijät. Se ydin, josta olikin jo puhetta. Vielä tämän talven aikana pääset arvioimaan kuinka hyvin tässä onnistumme.

Olipa kerran Ohjaamo

Koko Ohjaamojen lyhyen historian aikana on mietityttänyt, miten ihmeessä Ohjaamoista voisi muodostua yhtenäinen, nuorten ohjauspalvelujen kehittämisestä kertova tarina. Tarinoiden voimahan on tunnettu jo pitkään: on menestystarinoita, kehitystarinoita, sankaritarinoita. Hyvällä tarinalla voi myydä, sen avulla voi vaikuttaa, erottautua muista ja ennen kaikkea luoda tekijöille uskoa työn merkitykseen. Se myös sitoo yksittäiset tekemiset osaksi suurempaa kokonaisuutta, tuo niille ymmärrettävän kehyksen.

Ohjaamoista on nyt puhuttu laskujeni mukaan nykyisessä merkityksessä reilut kolme vuotta ja ensimmäinen iso aalto niiden syntymisessä ajoittuu viime vuoteen. Isoille organisaatiomuutoksille on vakiintuneen käsityksen mukaan varattava aikaa vähintään kolme vuotta ennen kuin voidaan odottaa pysyvää muutosta. Suhteellisuuden tajua siis tarvitaan. Etenkin kun on ilmeistä, että tätä nykyä Ohjaamojen palvelut ja käytännöt ääripäineen vaihtelevat suuresti.

Edelleen siis mietityttää, että yhden tarinan vaihtoehtona voikin olla kymmeniä erilaisia kertomuksia siitä, mitä Ohjaamo-toiminta on. Jokaisella Ohjaamolla on tietenkin oman verkostonsa muodostamat piirteet sekä paikallisuuteen kiinnittyvä tehtävänsä. Voisiko niistä löytää vielä yhden ja yhteisen juonen, joka epäilemättä on ollut ajatuksena kun käsikirjoitusta tälle konseptille vuosia sitten tehtiin? Se vaatii jatkuvaa vastaamista kysymyksiin: Keitä me olemme? Mikä on tehtävämme? ja Mitä haluamme olla?

Ehkä kaikkein keskeisin vaatimus vaikuttavalle tarinalle on aitous. Ilman yhteistä käsitystä työn kohteesta, tekijöistä ja tulevaisuuden näystä tarinasta ei tule elävä, vaan se on päälle liimattu kuori, joka ei kestä ajan ja asiakkaiden koettelua. Näyttäisi siltä, että jotain on kuitenkin tehty oikein: olemme yhdessä saaneet synnytettyä Ohjaamojen verkoston, josta julkinen mielikuva on ilmeisen positiivinen. Ohjaamo on ennakkoluuloton, toimeen tarttuva ja uutta etsivä palvelumuoto, josta myös nuoret ovat antaneet hyvän arvosanan.

Lyhyessä ajassa on saatu aikaan konsepti, jota on monen ohjauksen ammattilaisen mukaan odotettu jo pitkään. Hämmästelen välillä itsekin kuinka nopeasti idea on saanut hyvin laajan periaatteellisen tuen julkisen sektorin eri tasoilla sekä järjestöjen piirissä. Ohjaamot ovat hyvässä nosteessa ja on kaikki mahdollisuudet tehdä tästä tarina, joka kertoo oppimisesta ja kasvamisesta yhteiseen työhön nuorten hyväksi. Mieluusti nimeäisin sen kasvutarinaksi. Ohjaamojen osalta olemme nähneet vasta alkua.

— 20 Items per Page
Näytetään tulokset 41 - 42 / 42

Kohtaamo somessa Kohtaamo somessa