Koko kylä ohjaa - kuulumisia IAEVG-konferenssista

Kansainvälinen ohjausalan järjestö IAEVG (International Association for Educational and Vocational Guidance) järjestää vuosittain konferenssin eri puolilla maailmaa. Tänä syksynä konferenssi järjestettiin Slovakian Bratislavassa 11.-13.9.2019. Konferenssissa oli mukana yli viisisataa osallistujaa 46 maasta. Suomen delegaatio oli järjestävien maiden jälkeen kolmanneksi suurin, yhteensä 61 osallistujaa.

Konferenssin teemana oli ohjauksen merkitys kansalaisten osallisuuden edistämisessä - CAREER GUIDANCE FOR INCLUSIVE SOCIETY. Konferenssipäivien aikana URAA! -projektin toimijat pääsivät omassa työpajaesityksessään kertomaan runsaslukuiselle ja varsin kiinnostuneelle yleisölle Suomen ansiokkaasta ohjaamotoiminnasta sekä projektissa tekeillä olevasta uraohjauksen mallinnustyöstä ja siihen liittyvän havainnointilomakkeen käytöstä.

Lähdimme Bratislavaan paitsi esittelemään URAA! projektin toimintaa myös hakemaan ajankohtaisia ohjausalan kansainvälisiä kuulumisia. Tässä blogissa URAA! -projektin asiantuntijat ja kouluttajat Pirjo Hänninen ja Seija Mäkinen kertovat valikoidusti joitain ohjaamotoiminnan ja uraohjausosaamisen kannalta tekemiään nostoja ja niitä ajatuksia, joita konferenssissa koettu heissä herätti.

                             

 Kuvat: Seija Koskela

Koko kylä ohjaa

It takes a village...koko kylä ohjaa“. Tarvitaan kylä, koska uraohjausta ei voi tehdä yksin” totesi kanadalainen Roberta Neault IAEVG-konferenssin omassa keynote-puheenvuorossaan. Koko kylällä hän tarkoittaa kaikkia niitä eri tasoja, jotka ohjauksen viitekehyksessä ovat tärkeitä. Yksilön elämänkulussa merkittäviä toisia ovat perhe, vertaiset, ohjaajat ja kasvattajat. Ne tukevat, joustavat ja antavat mahdollisuuksia nuorelle. Seuraavan tason vaikuttajia ovat esimerkiksi työnantajat, nuorten erilaiset roolimallit ja mentorit sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan vaikutusvaltaa käyttävät henkilöt. Mielestämme Ohjaamo-kontekstin voisi myös nähdä samalla tavoin. Ohjaamo toimii tarvittaessa nuoren yksilöllisyyden sekä hänen lähipiirinsä huomioivana kylänä, missä monialaisen yhteistyöverkoston, alueellisten kumppaneiden ja emo-organisaatioiden mahdollisuudet voidaan ottaa nuoren kannalta parhaalla tavalla käyttöön.

Japanilaiset tutkijat Kawasaki ja Yoshimura painottivat esityksessään laajan sosiaalisen verkoston ja sosiaalisen pääoman merkitystä. Nämä vaikuttavat yksilön elämänkulkuun ja siinä menestymiseen mukaan lukien myös taloudellinen menestyminen.  Sosiaalisen pääoman laajeneminen auttaa tutkijoiden mukaan jopa enemmän kuin inhimillinen pääoma, joka tässä tarkoittaa vaikkapa yksilöiden osaamista. Tutkijat esittivät, että oppilaitosten henkilöstön pitäisi olla laajemmin yhteyksissä alueelliseen verkostoon ja työelämään, jotta nuoren sosiaalinen pääoma pääsisi kehittymään.  Pohdimme, että Suomessa koulutusjärjestelmän antamien mahdollisuuksien lisäksi juuri Ohjaamot ovat nuorelle merkittävä myönteinen tilaisuus päästä laajentamaan sosiaalista pääomaansa ja verkostoaan. Ohjaamoissa on jo nykyisellään runsaasti erilaista työllistymiseen, koulutukseen ja arjen hallintaan liittyvää ryhmätoimintaa, kontakteja yrityksiin ja yrittäjiin ja myös vapaamuotoista kahvilatoimintaa.

Ohjauksen teoreettisempiin lähtökohtiin paneuduttiin työpajassa, missä sisältö rakentui vielä julkaisemattoman teoksen Career theories and models at work (McMahon, Arthur ja Neault) teemoille. Tästä työpajasta noukimme blogiimme joitain tuttuja, mutta ehkä juuri siksi meistä merkityksellisiä nostoja. Tutut ja ennestään tiedossa olevat asiat vaativat välillä uudelleen muistamista, eräänlaista ajatuksellista päivitystä. Toivomme, että nämä nostot innostavat kaikkia Ohjaamoissakin uraohjausta tekeviä samoin ”muistamaan uudelleen” sen, miksi uraohjaus on niin tärkeää ja eettistä asiakastyötä.

Uraohjauksen "huoneentaulu"  

Kirjaamme nostot tähän ”huoneentauluksi” ja se noudattaa kirjan sisällysluetteloa ainakin joiltain osin.
Uraohjauksessa on hyvä muistaa, että

  •  Asiakkaan maailmankuva on merkityksellinen ja siitä riippuu paljon, millaisia metodeja, menetelmiä ja välineitä ohjauksessa käytetään.
  • On monenlaisia polkuja ja myös niiden kulkemistapoja.
  • Tavoitteen asettelu ja asiakkaan päätöksentekotaidot ovat tärkeitä.
  • Voimaannuttavat menetelmät auttavat sekä sinua että asiakasta.
  • Kehitä sellaista uutta, mikä voimaannuttaa. Tee sitä, mikä toimii.
  • Voimaa saa yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa. Silloin on enemmän ajatuksia ja se vähentää kuormittavuutta, mutta lisää samalla ohjauksen monipuolisuutta ja laatua.
  • Kriittinen reflektio ja kriittinen ajattelu uudelleen kunniaan, myös teoriat.
  • Asiakas on elämänsä asiantuntija.
  • Koko elämänkenttä ja kaikki elämässä tulee huomioida, uraohjaus nähdään nykyään enemmän holistisena.
  • Toivokeskeisyys, empatia ja positiivinen palaute ovat ydinasioita.
  • Eettistä on muistaa asiakkaan unelma ja toive. Eettistä ei ole halu esitellä vain hyviä tuloksia maailmalle.
  • Pienet askeleet eteenpäin -  ja muistetaan sekin, että kaikki asiakkaat eivät ole valmiita muutokseen.

Toivokeskeinen lähestymistapa

Konferenssin päätöspäivässä kuulimme meille suomalaisille uraohjauskirjallisuuden kautta tuttua kanadalaista professori Norman E. Amundsonia. Hänkin painotti osuudessaan toivokeskeistä, mutta myös narratiivistä lähestymistapaa. Tärkeää on vahvuuksien etsiminen ja palautteen merkitys asiakkaan itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Amundsonin mukaan ohjauksen tarkoitus on auttaa asiakasta näkemään yhä kauemmaksi. Yleisönä saimme kuulla ja kokea myös konkreettisia esimerkkejä käytännöllisten ja osallistavien harjoitteiden kautta. 

”Ohjauksen tärkein vaihe on se, kun asiakas kutsutaan sisään”, Amundson totesi. Tästä olemme paljon keskustelleet Ohjaamoissakin. Asiakkaan ensi kohtaaminen, yhteisen maaperän rakentaminen ja yhteisen kielen löytyminen onkin koettu merkityksellisinä. Paljon toki riippuu siitä, miten avoin asiakas on asialle ja myös tämän realiteetin Amundson toi esille.

Toivokeskeinen uraohjaus auttaa asiakasta pohtimaan Kuka olen ja minne olen menossa? - kysymyksiä sekä myös Mikä on sellaista, mitä todella haluaisin tehdä elämässäni? Amundson kehottaa: ”nosta asiakkaan kertomasta esiin asioita, joista hän pitää ja joissa hän on hyvä. Kuuntele ja kuule asiakkaan kertomuksesta, millaisia sanoja hän käyttää ja miten, mikä on hänestä kiinnostavaa, mikä häntä innostaa”. Mikä on kohokohta elämässäsi, mikä haastaa eikä toimi? Samalla, kun kuulet asiakkaan tarinaa, rakennat yhteisen kielen maaperää. Voit pyytää myös asiakasta kertomaan tarinoita elämästään, esimerkiksi Missä ongelmanratkaisussa olet onnistunut? Kun vahvuuksien ja onnistumisten kuvaukset tulevat esille asiakkaan omasta tarinasta hänen itsensä kertomana, hänen on helpompi uskoa niihin ja koetun myönteisen palautteen avulla hän voimaantuu. Mainio lisäys tähän oli vinkki, että näitä samoja kysymyksiä, narratiivisen onnistumistarinan käyttöä ja sen yhteydessä syntyvää myönteistä palautetta voi hyvin käyttää menetelminä myös ryhmässä, ei ainoastaan yksilöohjauksessa.

Käytä luovia ja joustavia ratkaisuja

Amundson kannusti ja rohkaisi luoviin ja joustaviin ratkaisuihin kaikissa ohjauksen vaiheissa sekä myös ajankäytössä.  Millainen on esimerkiksi käytössä oleva työskentelytila, innostaako se asiakkaita? Amundsonin mukaan ympäristö kannattaa rakentaa sellaiseksi, missä voi kulkea, lukea, piirtää, liikkua, istua erilaisissa tuoleissa, toisin sanoen tehdä jotain muuta kuin vain istua lähekkäin. Totesimme jälkeenpäin, että Ohjaamoissa panostetaan viihtyisään ympäristöön ja niissä on paljonkin mahdollisuuksia erilaisten menetelmien käyttöön. Monialaisessa uraohjauksessa on mainio tilaisuus soveltaa ja käyttää luovasti aktiivisen ja toiminnallisen ohjauksen menetelmiä, välineitä ja materiaaleja.

Kuva: Seija Koskela

Miten edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille - vaikuta päättäjiin!

Koimme ja näimme konferenssissa paljon muutakin, joista voimme kertoa myöhemmin toisissa yhteyksissä. Kotiin tullessa päällimmäinen ajatus oli kenties se, että meillä Suomessa on asiat ohjauksen kentällä jo hienosti ja olemme edelläkävijöitä monessa mielessä. Meillä on osaamista ja ohjausta eri kentillä ja halua kehittää niitä edelleen. Lisäksi olemme saaneet Ohjaamot, joissa kynnys on matala kenelle tahansa nuorelle. Vielä emme voi kuitenkaan tuudittautua sellaiseen uskoon, että asiat meillä olisivat jotenkin valmiita. Taskuun jäi edelleen poimittavaksi kysymys ”Kuinka saadaan aikaiseksi sellainen ohjausjärjestelmä, joka edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille?” Ohjauksen merkityksen kirkastamisen ja ohjausjärjestelmien kehittämisen kannalta on tärkeä vaikuttaa päättäjiin. Tämä edellyttää jatkuvaa hallinnon ja toiminnantason vuoropuhelua. Vain sitä kautta saadaan muutosta aikaiseksi. IAEVG konferenssin johtokunta rohkaisikin päätöslauselmassaan jäseniään tekemään yhteistyötä kansallisten ohjausalan järjestöjen kanssa sekä tekemään aloitteita tai ottamaan kantaa kansallisiin linjauksiin, hankkeisiin tai työmuotoihin, joissa voimavaroja kohdennetaan kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen.

 

 

Monialaisuus muuttuvan työelämän avainsanana

Lonkeroitaan jo varsin laajasti Ohjaamo-kentälle levittänyt URAA! -projekti on tarjonnut uraohjauskoulutusta etenkin monialaisuuden ilosanoma kärkenä. Nuorille ja nopeasti muuttuneille Ohjaamoille on ollut selkeästi havaittavaa tarvetta istua yhteen ja oppia, mitä osaamista henkilöstöstä löytyy. Uraohjauksen näkökulmasta ohjaamolaisten asenneilmaston voisi kuvailla olevan rinnalla kulkevaan life design -ajattelun suuntaista.

URAA! -koulutuspäivien yksi silmiinpistävistä piirteistä on ollut myös jonkinlaisena paineventtiilinä toimiminen paitsi asiakkaiden, myös ohjaamolaisten omien uravalintojen purkamiseen. Sattuman rooli korostuu lähes kaikkien elämäntarinoissa ja se, miten matkan varrelle on sattunut ihmisiä niin ankeuttajien kuin kannustajienkin rooleissa. Elämänkokemukset tuovat osaltaan vertaistukea ja ohjaustaitoa Ohjaamoiden arkityöhön. 

Aikamme hyödyllisiä taitoja, kuten minäpystyvyyttä ja henkistä palautumiskyvykkyyttä, eli resilienssiä korostavat monialaiset ohjausotteet tuovat lisävarmuutta pirstaleiseen ja nopeasti muuttuvaan työelämään. Monialaisen työyhteisön vahvuus löytyy siitä, miten hyvin se tuntee toisensa ja sisäistää Ohjaamo-työskentelyn ydinajatuksen. Vaikkapa TE-asiantuntijan ja lastensuojelutaustan omaavan sosiaalityöntekijän yhteistyö opinto-ohjaajan kuorrutuksella viimeisteltynä, antaa taatusti työkaluja hedelmälliseen uraohjaukseen.            

Ja kaikki saman katon alla – siistiä!

Koulutusterveisin,

Marko Kallionpää

Uraohjaus on Ohjaamossa kaikkien yhteinen asia

Kun ensi kerran tutustuin URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektin keskeiseen termiin ”monialainen uraohjaus”, olin hieman helpottunut. Kokemukseni nimittäin on, että kehittämishankkeet joskus sotkeutuvat omaan nokkeluuteensa termejä tai projektin nimeä valitessaan. Hankkeita on paljon ja jotenkin on erottauduttava, joten tuntuu olevan trendikästä esitellä aina uusi termi uuden projektin ympärillä. Monesti tekemällä tehty termi on niin monimutkainen ja abstrakti, että vain projektin toimijat todella ymmärtävät, mitä se tarkoittaa. Olin helpottunut, koska URAA! -projektin monialainen uraohjaus on toista maata.

Monialainen uraohjaus terminä ja kehittämisprojektin aiheena nousee aidoista tarpeista. Ohjausala on muuttumassa yhä pirstaleisemmaksi ja uraohjauksen tarve lukuisissa eri palveluissa on ilmeinen. Nuorten uraohjaus ei enää ole yksinomaan koulumaailman tai opinto-ohjaajien vastuulla. Ohjaamoissa idea URAA! -projektille ja monialaisen uraohjauksen kehittämiselle syntyi jo TESSU -projektin (https://kohtaamo.info/tessu) aikana, jolloin havaittiin, että nuoren uraohjauksen toteuttamistavat vaihtelevat Ohjaamojen arjessa merkittävästi. Tämä on ymmärrettävää, sillä Ohjaamoissa toimii monialaisesti eri ammattikuntien edustajia, jotka toteuttavat uraohjausta kukin omista lähtökohdistaan. Monialaiselle yhteistyölle tyypillistä on kuitenkin yhteisen tekemisen ja jaettujen käsitysten kulttuuri, jonka tulisi ulottua myös uraohjaukseen.

Vaikka monialainen uraohjaus liittyy käsitteenä selkeään ilmiöön, ei välttämättä aina ole selvää, ketä sillä tavoitellaan.  ”Ei tämä uraohjaus ainakaan minua koske”, moni ohjaamotyöntekijä miettii ennen URAA! -koulutusta. Ohjaamo-palveluiden keskeinen tavoite on kuitenkin vahvistaa nuoren polkua kohti työtä ja työelämää, joten uraohjauksella on tärkeä rooli koko Ohjaamon toiminnassa. Pelottavan sanahirviön tuntuisesta käsitteestä tulee helposti lähestyttävämpi, kun sen pilkkoo osiin ja muistaa, että kyse on Ohjaamon ydintoiminnasta: monialainen uraohjaus on 1) yhdessä tekemisen kulttuuria (monialaisuus) yhdistettynä 2) nuoren ohjaamiseen työn, koulutuksen tai muun toiminnan pariin nuoren taitoja ja toimijuutta vahvistaen (uraohjaus). 

URAA! -projektin koulutuksissa rakennetaan tätä yhteistä ymmärrystä uraohjauksen tavoitteista, menetelmistä ja työtavoista Ohjaamoissa. Siltä pohjalta kunkin Ohjaamon omannäköinen monialainen uraohjaus muodostuu ja uraohjauksesta tulee Ohjaamoissa kaikkien yhteinen juttu.

Terveisin,

Taru Lilja

Projektitutkija

Monialaisuus ja uraohjaus ne yhteen sopii

Ohjaamoiden monialainen työtapa kiinnostaa nyt valtakunnallisella tasolla ja jopa ulkomaita myöten. Aloitettuani Ohjaamoiden parissa työskentelyn vuonna 2015, on Ohjaamoiden määrä lähes nelinkertaistunut. Niiden toiminta on kehittynyt ja vahvasti vakiintumassa monialaiseksi ohjauspalveluksi täyttämään aukkoa suomalaisessa ohjausjärjestelmässä. Tutkiessani Ohjaamoiden monialaisen yhteistyön toteutumista ja rakentumista, olen päässyt sukeltamaan syvälle tähän ilmiöön. 

Monialaisuus näkyy Ohjaamoiden rakenteissa ja työtavoissa. Työntekijät tekevät ohjaustyötä toistensa osaamista eri tavoin hyödyntäen, yksin, työparina ja tiiminä. Tutkimukseni perusteella Ohjaamoiden tarjoamissa palveluissa ohjauksen taidot korostuvat. Onnistunut ohjaustilanne on hyvin rakennettu ja vastaa sisällöltään asiakkaan tarpeita. Uraohjauksen taidot tuovat asiakkaalle tavoitteellisuutta, toivoa ja toimijuutta. Ohjaamoissa hienoa onkin se, että eri alojen asiantuntijat ovat mukana tukemassa asiakkaiden oman elämän ja polun rakentumista.

Monialaisen uraohjauksen taidot kuuluvat kaikille Ohjaamoiden työntekijöille ja tämä on huomattu myös Ohjaamoissa. URAA! –projektin koulutuskalenteri on täyttynyt kevään 2019 osalta kouluttaessamme noin 10 Ohjaamon työntekijöitä. Ensi syksylle on hyvin tilaa, joten jos haluat monialaisen uraohjauksen koulutuksen omaan Ohjaamoosi, ota yhteyttä! Sovitaan tapaaminen ja suunnitellaan koulutuspaketti juuri oman Ohjaamosi tarpeisiin. 

 

URAA! –terveisin

Päivi Pukkila

Projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija

— 20 Items per Page
Showing 4 results.