Onnia jännittää

Onnia jännittää!

Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen Onni-hanke orientoituu loppuvuoteen tiivistyvällä asiakastyöllä. Syksy tuo tullessaan monenlaisia uusia alkuja: koulut, työt, harrastukset. Kaikille uusiin paikkoihin meneminen ja uudet ihmiset eivät ole pelkkiä iloisia asioita vaan todellisia haasteita, jotka vievät yöunet ja pistävät mielen huolirattaat pyörimään. Tämä on huomattu myös Onnissa: Onnin kehittämiskoordinaattoreiden luo ohjataan nuoria, joita ahdistavat työhaastattelut, treffit, puhelinsoitot, ryhmätilanteet ja moni muu arkisen elämän tilanne.

Tähän tarpeeseen vastaamiseksi on Espoon ja Hämeenlinnan Ohjaamoissa aloitettu pilottiryhmät nuorille, jotka kamppailevat jännittämisen kanssa. Kokoontumisia on viikoittain ja osallistujia viitisen. Vastuuvetäjät ovat psykologeja.

Ryhmissä on keskusteltu muun muassa jännittämiseen liittyvistä tuntemuksista ja toimintamalleista, jännittävistä tilanteista, ahdistuksen hallintakeinoista, itsetunnosta ja omista voimavaroista. On tehty rentoutusharjoituksia ja asetettu tavoitteita.

”On ollut ilo seurata, kuinka nuoret alkavat vähitellen ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiinsa, nähdä mustan ja valkoisen välissä harmaan sävyjä ja hahmottaa erilaisia vaihtoehtoja tilanteisiin, joissa aiemmin ei tuntunut olevan yhtäkään”, iloitsee kehittämiskoordinaattori, psykologi Heidi Toivonen Espoosta.

Espoon ryhmä kokoontuu kahvilassa, mikä tuntui aluksi jännittävältä, mutta onkin ollut mukavaa ja tuonut rentoa tunnelmaa – uskaltautuminen tähän muista syrjässä olevaan rauhalliseen pöytään on osoittautunut yhdeksi ryhmän auttavista piirteistä.

Kiitosta on saanut ryhmiin syntynyt ymmärtävä myönteinen tila, jossa jännittämisestä voi puhua ilman häpeää, ehkä ensimmäistä kertaa. Myös huumori ja nauru on sallittua: jännittämistä ei tarvitse käsitellä ryppyotsaisesti kuolemanvakavana asiana. Onnistuneista työ- ja kouluhaastatteluista on iloittu yhdessä ja ryhmäläisiä tsempattu lähestyviin treffeihin samalla, kun vakaviin asioihin on haettu perspektiiviä kollektiivisella sarkasmilla.

”Tarpeellisena asiana on noussut esiin oman jännittämisen hyväksyntä, ja olemme keskustelleet paljon siitä, että jännittäminen on ok ja normaalia”, täydentää Hämeenlinnan kehittämiskoordinaattori, psykologi Anu Pekkonen.

Suunnitteilla on aloittaa uusia ryhmiä ja mahdollisesti muillakin pilotti-paikkakunnilla. Tarpeen mukaan spontaanisti perustettavat ryhmät antavat Onni-hankkeelle tärkeää tietoa siitä, millaisia ryhmiä kaivataan, mikä niissä toimii ja mikä ei, ja tuovat siten pala palalta tietoa valtakunnallisen psykososiaalisen tuen mallin kehittämiseen. Kehittämistä tukeva tieto tulee tekemällä ja kuuntelemalla asiakaskenttää niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.



Inga kommentarer ännu. Bli först.

Tänä vuonna asiat ovat Ohjaamojen tutkimuksessa erityisen hyvällä mallilla, koska kiinnostavat ja moninäkökulmaiset tutkimushankkeet ovat käynnissä.
URAA!-projektissa monialaisuus näkyy Ohjaamoiden rakenteissa ja työtavoissa. Työntekijät tekevät ohjaustyötä toistensa osaamista eri tavoin hyödyntäen, yksin, työparina ja tiiminä.
Viime vuosien aikana aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli adhd on ollut vahvasti esillä niin ihmisten puheissa kuin mediassakin.
Kun nelisen vuotta sitten aloitin työt Kohtaamossa, oli ensimmäisiä tehtäviä miettiä mikä on Ohjaamo. Piirsimme mind mappia, luimme taustoja, kävimme keskusteluja. Jossain vaiheessa tuli tarpeen
Mitä se Kohtaamon uusi assistentti nyt sitten tekee ja mitä sen toimenkuvaan kuuluu? Sitä olen itsekin ratkonut ensimmäiset työviikot, joihin on mahtunut paljon uutta tietoa ja uusia ihmisiä.