Ostopalveluna toteutuvat tutkimukset

Ohjaamo-toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi -mittaristoa kehitti Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:stä keväällä 2017, ja sitä testattiin pääkaupunkiseudulla. Lue tuloksista sekä jatkotoimenpide-ehdotuksista.

Nuorten työllistämistuotteet Ohjaamoissa -hankkeen toteutti Kuntoutussäätiö yhteistyössä Mikko Kesä Oy:n kanssa lokakuun 2016 – huhtikuun 2017 aikana. Kohtaamo kilpailutti Ohjaamojen kanssa suunnitellun nuorten työllistymisen keinoja tuotteistavan hankkeen. Hanketta veti tutkija, arvioitsija Sari Pitkänen ja siihen osallistuivat asiantuntija Mikko Kesä, tutkija ja työelämäkehittäjä Kimmo Terävä sekä uuden työn muotoilija Maari Parkkinen. Lue Ohjaamojen työllistämisen kehittyvistä keinoista.

Kohtaamo-hankkeen arviointi tukee osaltaan Ohjaamojen ja verkko-ohjauksen kehittämistä. Se toteutetaan syyskuun 2015 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana. Arviointia toteuttavat Jarmo Nieminen (Tutkimus Nieminen Oy), Kati Tuokkola (Tmi Kati Tuokkola) sekä Sinikka Törmä ja Kari Huotari (Referenssi Oy). Väliarvioinnin tiivistelmä löytyy tästä.

 

Nuoret palvelujen pauloissa (2018) kirjassa Mirja Määttä analysoi Ohjaamoissa työskentelevien omia määrittelyjä tehtävästään, eli sitä, mihin he Ohjaamoissa pyrkivät. Aineistona on vertaisoppimiskyselyt vuosilta 2015,2016 ja 2017.

Ohjaamojen työntekijät peilaavat tehtäväänsä vahvasti palvelujärjestelmän ongelmien kautta. Ohjaamon erityisyys näyttäytyy byrokraattista, sektorikohtaista palvelujärjestelmää vasten kokonaisvaltaisena sekä tukea ja aikaa antavana. Ohjaamojen tehtävänmäärittelyssä lähdetään avoimuudesta kaikille nuorille, kaikille kysymyksille ja tehtäväksi määrittyy palvelujen nuorilähtöistäminen sekä koulutus- ja työelämäpolkujen tasoittaminen. Ohjaamojen rahoitusratkaisuissa käytettyä syrjäytymispuhetta ohjaamolaiset välttävät, se on ristiriidassa Ohjaamojen pyrkimykselle olla vetovoimainen monenlaisille nuorille, palveluntuottajille sekä työnantajille.

Ohjaamojen työntekijöillä ei ole yhteisiä, vakiintuneita tapoja puhua ja jaotella ohjattavia nuoria, mutta monialaisessa työyhteisössä heille kertyy kokemusta kategorisoinnin merkityksestä muun muassa nuorten toimeentulon ja koulutusmahdollisuuksien kannalta. Uuden työtavan kehittäminen edellyttää eri toimijoiden totuttujen asiakas- ja toimintakategorioiden ravistelua. Ohjaamot etsivät uutta, yhteistä työtapaa, mutta mistä kaikesta sen pitäisi koostua, on neuvoteltavana, ja siinä samassa se, millaisena nuori nähdään ja hänen oikeutensa ja velvoitteensa.

Tyytyväisiä asiakkaita Ohjaamoissa  

Ohjaamot ovat saaneet hyvää asiakaspalautetta palautteenkeruuviikoilla jo kuusi kertaa. Valtakunnallinen palautteenkeruu on yksi keino kuulla nuorten näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Se kannustaa myös erilaisten jatkuvien palautemuotojen hyödyntämiseen Ohjaamojen arjessa. Syksyllä 2018 palautetta  antoi 495 nuorta 30 eri Ohjaamossa. Ohjaamoista saadun ohjauksen arvosanojen keskiarvo oli 9,17. Syksyn 2018 raportin pääset lukemaan tästä. Lue myös kevään 2018 raportti

Ohjaamojen vertaisoppimiskyselyt

Ohjaamojen kesken on jaettu tietoa ja kokemuksia myös vertaisoppimiskyselyjen avulla. Niiden analyysiä löytyy artikkelista Työtä, osaamista ja arjen taitoja - Ohjaamot tehtäväänsä määrittämässä, joka julkaistiin 2018 Nuorten elinolot-kirjassa. Tiivistelmät kyselyjen vastauksista löytyvät vuosilta 2015 ja 2016 ja lyhyet PP-diat tästä 2015 ja 2016.

Opinnäytteiden kertomaa

Timo Kotro tutki sosiaalialan YAMK-opinnäytteessään Ohjaamo Helsingin monialaisen työn rakentumista. Ohjaamon työskentelevät pitävät Ohjaamon monialaista yhteistyötä merkittävänä apuna omassa asiakastyössään. Asiakkaan tarpeet ja asiakastyö määrittävät tekemistä enemmän kuin oma taustaorganisaatio. Oman osaamisen kehittymisen koettiin olevan omissa käsissä, joskin tilaa, aikaa ja rakennetta siihen, kuten monialaisen yhteistyöhön vahvistamiseen, tarvitaan.

Armi Itätalo tarkasteli pro gradussaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia Ohjaamossa ja yleisemminkin niitä haasteita, joita suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen heille tuottaa. Ohjaamon tuen haastatellut nuoret kokivat tärkeänä. 

Neuvominen on keskeinen osa Ohjaamon toimintaa, ja sitä on tutkittu keskusteluanalyyttisesti Katri Myllylän ja Elina Pehkosen pro gradussa. Ohjaamon kehittämisen kannalta on tärkeää tutkia, millaisia kohtaamisia Ohjaamon ohjauskeskustelut ovat ja miten neuvonta niissä toteutuu. Tätä tarkasteltiin kahdeksan videoidun ohjauskeskustelun aineistolla. Lue pro gradua.

Matleena Kosonen ja Heidi Romppanen tarkastelivat pro gradussaan (2018) Ohjaamo-asiakkaiden kokemaa osallisuutta ja toimijuutta. Aineisto kerättiin kevään 2017 asiakaspalautteena. Nuorten osallisuuden kokemus osoittautui oman ohjausprosessin tasolla erittäin vahvaksi. Myös palvelun kehittämisen ja päätöksenteon tasolla nuoret kokevat laajasti, että mahdollisuuksia osallisuuteen olisi joskin myös tarvetta konkretisoita osallistumisen keinoja.

Pääkaupunkiseudun Ohjaamot ovat kehittäneet valtakunnallisesti palkitun Työnantajatreffit-konseptin, jossa nuoret voivat kasvotusten tuoda esille osaamistaan, ilman sähköistä työnhakuvaihetta. Konseptin kehittämistä tuki yrityskoordinaattori Maria Honkasen tradenomi (YAMK)-opinnäytetyö.

Riikka Siniluoto tarkasteli sosionomi (YAMK)-opinnäytteessään nuorten tavoittamisen keinoja Ohjaamossa. Hän osoittaa, miten nuorille suunnatusta viestinnästä saadaan kiinnostavaa ja heidät saadaan aktiivisemmin mukaan toiminnan suunnitteluun. Sanna Myöhänen tutki pro gradussaan, millä tavalla Ohjaamoissa työskentelevät haluavat tukea vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria koulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä. Katso myös Vivi Vaissin verkko-ohjauspalvelua koskeva kandityöesitys.

Raportti Ohjaamojen sidosryhmien näkemyksistä

Ohjaamot tekevät monialaista verkostoyhteistyötä alueillaan. Se, millaisena Ohjaamojen keskeiset yhteistyötahot näkevät Ohjaamon onnistumiset, kehittämiskohteet sekä tulevaisuudennäkymät, on ensiarvoisen tärkeää tietoa. Toteutimme kyselytutkimuksen Ohjaamojen ohjausryhmien jäsenille, Ohjaamoissa työskentelevien esimiehille sekä muille keskeisille yhteistyökumppaneille. Tulokset esitetään PP-kalvoina.